- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lakiosa on se vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada vainajan tekemästä testamentista riippumatta. Perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja näiden jälkeläisillä on oikeus lakiosaan tai testamentinsaajan maksamaan lakiosan arvoa vastaavaan rahamäärään. Lakiosa on puolet lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Kukin rintaperillinen saa siis samansuuruisen osuuden jäämistöstä, esimerkiksi neljästä lapsesta kukin saa 1/4 jäämistöstä. Lakiosan suuruus on tällöin puolet tästä eli 1/8.
Rintaperillisen lakiosa ei kuitenkaan estä testamentin tekijää testamenttaamasta koko omaisuuttaan jollekin toiselle. Perintökaari ei nimittäin tunne sellaista kieltoa, että perittävä saisi määrätä testamentilla vain lakiosat ylittävästä osuudesta. Lakiosajärjestelmä toimii kuitenkin rintaperillisen suojana ja määrittää sen, missä laajuudessa testamentti voidaan panna täytäntöön.
Lakiosa lasketaan jokaisen perillisen osalta itsenäisesti. Rintaperillinen voi esimerkiksi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän antamat ennakkoperinnöt sekä jotkin lahjat ja lahjan luontoiset etuudet. Huomioon otettavia lahjoja ovat ensinnäkin sellaiset, jotka ovat tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Lisäksi huomioon voidaan ottaa niin sanotut suosiolahjat eli sellaiset lahjat, joilla on pyritty suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Ennakkoperintöjen ja lahjojen arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu. Jos jäämistöstä ei voida luovuttaa lakiosan osuutta, voivat ennakkoperintöjen ja lahjojen saajat joutua palauttamaan saamaansa omaisuutta täydentääkseen rintaperillisen lakiosaa. Rintaperillisen on kanneteitse tuomioistuimessa vaadittava lakiosan täydennystä.
Rintaperillisellä ei ole oikeutta lakiosaan silloin, jos hänet on tehty perinnöttömäksi. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi ensinnäkin silloin, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai näiden jälkeläistä. Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista myös silloin, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla on mainittava määräyksen peruste. Jos perillinen on tehty perinnöttömäksi, perinnön saa se, jolla olisi ollut perintöön oikeus siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää. Jos siis perinnöttömäksi tehdyllä perillisellä on lapsia, saavat he perinnön vanhempansa sijasta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa