Minilex - Lakipuhelin

Lakiosan täydennys lakiosaperillisen mahdollisuutena

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Joskus voi käydä niin, että lakiosaperillinen ei voi saada lakiosaansa kokonaan siitäkään huolimatta, että hänen oikeuttaan loukkaava testamentti tai lahjanlupaus on jätetty huomioimatta. Tällöin lakiosaperillisen tulee erikseen vaatia lakiosan täydennystä kanteella siltä, joka on saanut perittävältä lahjan tai muun etuuden, joka katsotaan pesään tehtäväksi laskennalliseksi lisäykseksi. Täydennykseen velvoitettu henkilö joutuu vastaamaan siitä osuudesta, mikä perillisen lakiosasta jää puuttumaan. Täydennyksen suuruudeksi tulee enintään se määrä, joka perintöosaa määrättäessä tulee pesän varojen lisäykseksi. 

Esimerkki:

A:lle kuuluvan lakiosan suuruus on 20 000 euroa. Perittävän eläessä hän on saanut tältä 16 000 euroa ja jäämistöstä hän saa perintöä jaettaessa 3000 euroa. A voi tällöin vaatia lakiosan täydennystä lahjan tai muun etuuden saajalta 1000 euroa.

Jos täydennysvelvollisen lahjana tai muuna etuutena saatua omaisuutta on hukkaantunut, on hän täydennysvelvollinen vain itselleen jääneen omaisuuden arvon mukaisesti. Tällöin edellytyksenä on kuitenkin se, että hukkaantuminen on tapahtunut täydennysvelvollisen tuottamuksetta. Kun lakiosan täydennystä vaaditaan henkilöltä, jolla on itselläänkin oikeus saada lakiosa, saa tämä henkilö joka tapauksessa pitää itsellään sen määrän, joka hänelle lakiosan mukaisesti kuuluu. Jos täydennysvelvollisia on useita, heidän vastuunsa lakiosan täydentämisestä määräytyy suhteellisesti heidän perittävältä saamisensa etuuksien suhteessa.

Lakiosaperillinen voi vaatia täydennystä kanteella siltä henkilöltä, joka on velvollinen suorittamaan täydennyksen. Määräaika täydennyskanteelle on vuosi siitä, kun lakiosaperillinen sai tiedon perittävän vainajan kuolemasta ja hänen lakiosaansa loukkaavasta lahjasta tai muusta etuudesta. Lain mukaan täydennyskanne on nostettava kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Edellytyksenä kanteen nostamiselle on, että perillinen voi osoittaa lakiosalaskelmalla, ettei hän voi saada koko lakiosaansa jäämistövaroista.

Lakiosaperillinen ajaa täydennyskannetta omaan lukuunsa, ei kuolinpesän lukuun. Näin ollen täydennyskanteen nostamisesta päättää yksin lakiosaperillinen tai tietyissä tapauksissa se, jolla on oikeus käyttää lakiosaperillisen puhevaltaa. Lakiosaperillinen ei voi vaatia tietyn omaisuusesineen luovuttamista itselleen vaan täydennysvelvollinen on ainoastaan velvollinen täydentämään lakiosasta puuttuvan määrän rahana.

Lakiosan täydennyskanne on periaatteessa lakiosaperillisen äärimmäinen suojakeino. Lähes kaikki lakiosan täydennyskanteet perustuvat väitteeseen, että tietyn lahjan saajaa on suosittu. Jos lakiosan täydennystä koskevat asiat mietityttävät, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa