- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lakiosalla tarkoitetaan rintaperilliselle (lapset, lastenlapset) kuuluvaa vähimmäisosuutta perittävän jäämistöstä. Lakiosa on puolet niin sanotusta perintöosasta, joka kuuluu rintaperilliselle. Perittävä voi enimmillään testamentata puolet omaisuudestaan sivulliselle (testamentin saaja), jos hänellä on rintaperillisiä. Rintaperillistä ei siis voida kokonaan syrjäyttää testamentilla. Joskus perittävä on kuitenkin laatinut testamentin, joka loukkaa rintaperillisen lakiosaa eli estää tätä saamasta osaansa tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä siitä.
Aina rintaperillinen ei voi saada lakiosaansa täysimääräisenä tai ollenkaan, koska kuolinpesässä ei ole riittävästi omaisuutta sen täyttämiseen. Jos rintaperillinen ei saa lakiosaansa siitä huolimatta, että hänen lakiosaansa loukkaava testamentti tai lahjanlupaus on todettu tehottomaksi, hän voi vaatia lakiosan täydennystä kanteella siltä, joka on saanut perittävältä lahjan tai muun etuuden, joka katsotaan pesään tehtäväksi laskennalliseksi lisäykseksi. Kanteen perusteena toimii rintaperillisen lakiosalaskelma, joka osoittaa lakiosasta puuttumaan jäävän rahamäärän. Kanteessa on olennaista ilmoittaa tarkasti, mitä vaaditaan. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai tiedon perittävän kuolemasta ja tämän antamista lahjoista. Yleensä vuoden määräaika alkaa kulua perunkirjoituksesta. Kanne on kuitenkin nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Täydennykseen velvoitettu henkilö joutuu vastaamaan siitä osuudesta, mikä perillisen lakiosasta jää puuttumaan. Täydennyksen suuruudeksi tulee enintään se määrä, joka perintöosaa määrättäessä tulee pesän varojen lisäykseksi.
Jäämistön riittämättömyys rintaperillisen lakiosan kattamiseen voi johtua perittävän eläessään antamista lahjoista, kuten ennakkoperinnöstä, suosiolahjasta tai suurista henkivakuutusmaksuista. Näiden luovutusten myötä perittävän jäämistö on voinut vähentyä merkittävästi. Rintaperillisen viimeinen keino saada lakiosansa on vaatia tällaisen luovutuksen saajalta täydennystä lakiosaansa. Täydennys koskee ainoastaan sitä osaa lakiosasta, joka jää puuttumaan perittävältä jo tämän eläessä saadun omaisuuden ja jäämistöstä saadun perinnön jälkeen. Täydennys on maksettava rahana. Lakiosan täydennyskanne on periaatteessa lakiosaperillisen äärimmäinen suojakeino. Lähes kaikki lakiosan täydennyskanteet perustuvat väitteeseen, että tietyn lahjan saajaa on suosittu.
Tämän lakioppaan tarkoituksena on selventää lukijalle, milloin rintaperillisen on mahdollista saada täydennystä lakiosaansa ja miten sen vaatiminen tapahtuu käytännössä. Oppaassa käydään läpi aiheeseen liittyvät olennaiset käsitteet, kuten lakiosa, rintaperillinen ja täydennyskanne.
Rintaperillisen oikeus lakiosaan
Rintaperillisellä eli perittävän jälkeen suoraan alenevassa polvessa olevalla jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jäämistöstä. Lakiosalla tarkoitetaan tiettyä vähimmäismäärää, jonka rintaperillinen on oikeutettu saamaan perittävän jäämistöstä. Lakiosa on puolet niin sanotusta perintöosasta, joka lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan rintaperilliselle kuuluu. Perittävä ei voi sivuuttaa testamentilla rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Lakiosaa loukkaava testamentti on tehoton, jos se estää rintaperillistä saamasta lakiosaansa tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä siitä. Jokaisen rintaperillisen lakiosa lasketaan erikseen.
Lakiosan täydennys
Aina rintaperillinen ei voi saada lakiosaansa täysimääräisenä tai ollenkaan, koska perittävän jäämistössä ei ole riittävästi omaisuutta sen täyttämiseen. Jos rintaperillinen ei saa lakiosaansa siitä huolimatta, että hänen lakiosaansa loukkaava testamentti tai lahjanlupaus on todettu tehottomaksi, hän voi vaatia lakiosan täydennystä. Täydennyksen vaatiminen on rintaperillisen viimeinen keino saada lakiosansa. Lakiosaperillinen ajaa täydennyskannetta omaan lukuunsa, ei kuolinpesän lukuun. Näin ollen täydennyskanteen nostamisesta päättää yksin lakiosaperillinen tai tietyissä tapauksissa se, jolla on oikeus käyttää lakiosaperillisen puhevaltaa. Lakiosaperillinen ei voi vaatia tietyn omaisuusesineen luovuttamista itselleen vaan täydennysvelvollinen on ainoastaan velvollinen täydentämään lakiosasta puuttuvan määrän rahana.
Lakiosan täydennystä voidaan vaatia, jos perittävä on pienentänyt jäämistöään antamalla:
- ennakkoperintöä
- eli perittävän vielä elossa ollessaan rintaperilliselle luovuttamaa omaisuutta, esimerkiksi myymällä kesämökin tai maatilan rintaperilliselle alle käyvän hinnan
- suosiolahjan
- eli jälkeläiselle, adoptiolapselle, hänen jälkeläisellensä tai näiden puolisoille suosiotarkoituksessa annetun lahjan
- testamenttiin rinnastuvan lahjan
- eli niin sanotun ”kuolinvuodelahjan”, jonka perittävä voi antaa kenelle tahansa, kun tietää kuolevansa pian
- ylisuuren henkivakuutusmaksun
- eli perittävän sijoitusmielessä ottaman suuren henkivakuutuksen, jonka edunsaajaksi on määrätty sivullinen henkilö
Rintaperillinen voi vaatia lakiosan täydennystä henkilöltä, joka on saanut jonkin edellä mainituista etuuksista. Tällainen luovutuksen saanut henkilö (etuudensaaja) on velvollinen täydentämään lakiosasta puuttuvan osuuden rahana. Täydennys koskee ainoastaan sitä osaa lakiosasta, joka jää puuttumaan perittävältä jo tämän eläessä saadun omaisuuden ja jäämistöstä saadun perinnön jälkeen.
Esimerkki: Risto Rintaperillisen lakiosa on 15 000 euroa. Hän on saanut Pekka Perittävältä tämän vielä eläessä 10 000 euroa. Perittävän jäämistöstä hän on saanut perinnönjaossa 2000 euroa. Risto Rintaperillisen lakiosasta jää siis puuttumaan 3000 euroa, jonka hän voi vaatia lakiosan täydennyksenä Enni Ennakkoperijältä.
Jos täydennysvelvollisen lahjana tai muuna etuutena saatua omaisuutta on hukkaantunut, on hän täydennysvelvollinen vain itselleen jääneen omaisuuden arvon mukaisesti. Tällöin edellytyksenä on kuitenkin se, että hukkaantuminen on tapahtunut täydennysvelvollisen tuottamuksetta. Kun lakiosan täydennystä vaaditaan henkilöltä, jolla on itselläänkin oikeus saada lakiosa, saa tämä henkilö joka tapauksessa pitää itsellään sen määrän, joka hänelle lakiosan mukaisesti kuuluu. Jos täydennysvelvollisia on useita, heidän vastuunsa lakiosan täydentämisestä määräytyy suhteellisesti heidän perittävältä saamisensa etuuksien suhteessa.
Täydennyskanteen nostaminen
Rintaperillinen voi vaatia lakiosan täydennystä nostamalla täydennyskanteen. Lakiosaperillinen voi vaatia täydennystä kanteella siltä henkilöltä, joka on velvollinen suorittamaan täydennyksen. Kanteen perusteena toimii rintaperillisen esittämä lakiosalaskelma, jonka avulla perillinen pystyy osoittamaan, ettei hän voi saada koko lakiosaansa jäämistövaroista. Laskelmalla rintaperillinen voi todistaa, ettei hänen ole mahdollista saada lakiosaansa täysimääräisenä perittävän jäämistöstä. Kanteessa on ilmoitettava vaadittavan täydennyksen suuruus eli tarkka rahamäärä, joka lakiosasta jää puuttumaan.
Täydennyskanne on nostettava tietyssä määräajassa tai rintaperillinen menettää oikeutensa täydennykseen. Rintaperillisen oikeus vaatia lakiosaansa ei siirry hänen velkojilleen.
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella:
- vuoden (1) kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tietää perittävän kuolemasta sekä omaa lakiosaansa loukkaavasta ja jäämistöä vähentäneestä lahjasta tai muusta etuudesta ja
- viimeistään kymmenen (10) vuoden kuluessa perittävän kuolemasta
Täydennyskanteen määräaika alkaa kulua perunkirjoituksesta eli tilaisuudesta, jossa kirjataan perittävän varat ja velat perukirjaan. Perunkirjoituksessa perilliset saavat lähtökohtaisesti tiedon jäämistön todellisesta koosta ja siitä, millaisia lahjoja perittävä on mahdollisesti luovuttanut jo eläessään. On kuitenkin otettava huomioon, että jäämistön suuruus voi muuttua vielä perunkirjoituksen jälkeenkin. Jopa uusia perittävän tekemiä luovutuksia voi paljastua myöhemmin. Tämän vuoksi on olennaista, että määräaika alkaa kulua vasta siitä hetkestä, kun rintaperillinen on saanut hänen lakiosaansa loukkaavasta luovutuksesta riittävän tarkat tiedot. Tiedot ovat riittävän tarkat, kun rintaperillisen pystyy niiden perusteella arvioimaan, miten kyseinen perittävän antama lahja tai muut luovutukset vaikuttavat rintaperillisen lakiosaan.
Yhteenveto
- Jos testamentti loukkaa lakiosaa, rintaperillinen voi vaatia täydennystä siltä, joka on saanut lahjan tai etuuden perittävältä.
- Lakiosan täydennyskanteen on sisällettävä vaadittavan summan ilmoittaminen.
- Rintaperillisen on nostettava kanne vuoden kuluessa tiedon saamisesta perittävän kuolemasta ja lahjoista.
- Kanne on nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
- Täydennystä vaaditaan rahana, ja vastuu jakautuu suhteellisesti täydennysvelvollisten kesken.
Summary in English
- If a will violates the legal share, the natural heir may demand supplementation from the person who has received a gift or benefit from the deceased.
- The claim for supplementation of the legal share must include the declaration of the amount requested.
- The natural heir must file the claim within one year of receiving information about the death of the deceased and the gifts.
- The claim must be filed no later than ten years after the death of the deceased.
- The supplementation is demanded in cash, and the responsibility is distributed proportionally among the obligors of supplementation.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Milloin rintaperillinen voi vaatia lakiosan täydennystä?
Jos hän ei voi saada lakiosaansa täysimääräisenä tai ollenkaan perittävän jäämistöstä. Jäämistössä ei välttämättä ole riittävästi omaisuutta kattamaan rintaperillisen lakiosaa edes sen jälkeen, kun lakiosaa loukkaava testamentti tai lahjanlupaus todetaan tehottomaksi. Tällöin lakiosan täydennys on viimeinen keino, jolla rintaperillinen voi saada lakiosansa.
2. Keneltä lakiosan täydennystä vaaditaan?
Ennakkoperinnön tai muun vastaavan etuuden saajalta, jolle perittävä on eläessään luovuttanut omaisuuttaan ja siten aiheuttanut jäämistönsä vähentymisen.
3. Miten lakiosan täydennystä vaaditaan?
Nostamalla täydennyskanne.
4. Mitä täydennyskanteen on sisällettävä?
Kanteessa on olennaista yksilöidä se rahamäärä, jota etuudensaajalta vaaditaan lakiosan täydennyksenä. Täydennyskanteen perusteena toimii rintaperillisen lakiosalaskelma, josta tämä lakiosasta puuttumaan jäävä osuus käy ilmi.
5. Missä ajassa täydennyskanne on nostettava?
Yhden vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai tiedon perittävän kuolemasta ja jäämistöä vähentäneestä luovutuksesta. Kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa