» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos työnantaja irtisanoo tai purkaa työsopimuksen ilman laissa säädettyä perustetta, se on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (työsopimuslain 12 luvun 2 §). Jos päättämiseen liittyy syrjintää, työntekijä voi lisäksi vaatia yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain mukaista hyvitystä. Korvausta ja hyvitystä voidaan vaatia samanaikaisesti, mutta niiden määriä arvioitaessa on otettava huomioon samaan tekoon perustuvat muut korvaukset kaksinkertaisen hyvittämisen välttämiseksi.
Lisäksi työnantaja voi olla velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa, jos se on jäänyt maksamatta. Työntekijällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta vaatia työsuhteensa palauttamista.
Perusteeton päättäminen voi tapahtua tilanteissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu tai purettu ilman laissa säädettyä perustetta. Työsuhteen perusteettoman päättämisen tilanteessa työnantajan tulee maksaa työntekijälle korvaus, joka on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Vähimmäismäärää ei kuitenkaan sovelleta kaikissa tilanteissa.
Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen perusteettoman päättämisen osalta korvaus voi kuitenkin enintään vastata 30 kuukauden palkan suuruista summaa. Lisäksi työnantaja voi saada sakkorangaistuksen työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta, jos työnantaja on ilman laissa säädettyä tai työehtosopimuksessa määrättyä perustetta päättänyt tai lomauttanut luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työsopimuksen.
Milloin päättäminen on perusteeton?
Päättäminen on perusteeton, jos työnantajalla ei ollut laissa säädettyä perustetta. Henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (työsopimuslain 7 luvun 2 §). Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, vaaditaan vielä vanhan lain mukainen asiallinen ja painava syy.
Taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisen syyn on oltava asiallinen ja painava (työsopimuslain 7 luvun 3 §), purun syyn erittäin painava (työsopimuslain 8 luvun 1 §) ja koeaikapurun syyn hyväksyttävä (työsopimuslain 1 luvun 4 §).
Päättäminen on perusteeton myös, jos se perustuu kiellettyyn syyhyn, kuten sairauteen, mielipiteisiin tai siihen, että työntekijä on vaatinut oikeuksiaan (työsopimuslain 7 luvun 2 a §), tai jos raskaana olevaa tai perhevapaalla olevaa työntekijää irtisanotaan näiden syiden vuoksi (työsopimuslain 7 luvun 9 §).
Korvausta voi saada myös työntekijä, joka on itse purkanut sopimuksen työnantajan vakavan rikkomuksen vuoksi. Edellytys on, että purkuperuste johtui työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, esimerkiksi siitä, että palkka jäi toistuvasti maksamatta (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentti).
Korvaus perusteettomasta päättämisestä
Korvaus maksetaan yksinomaisena korvauksena. Se tarkoittaa, että lainvastaisesta irtisanomisesta, purusta tai koeaikapurusta työnantaja vastaa vain tämän säännöksen mukaan, ei yleisen vahingonkorvaussäännöksen nojalla (työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 2 momentti). Korvaus kattaa sekä menetetyt ansiot että päättämisen loukkaavuuden.
Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos työnantaja on (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 3 momentti):
- irtisanonut sopimuksen vastoin taloudellisia ja tuotannollisia perusteita tai saneerausmenettelyn perusteita (työsopimuslain 7 luvun 7 §);
- purkanut sopimuksen koeaikana lain vastaisesti;
- purkanut sopimuksen yksinomaan työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteiden vastaisesti, eli purkuperuste puuttui mutta sopimus olisi voitu päättää muulla perusteella, esimerkiksi irtisanomalla.
Henkilöön liittyvä irtisanominen ilman asiallista syytä ja purku ilman mitään perustetta kuuluvat siis vähimmäismäärän piiriin. Jos et tiedä, sovelletaanko tilanteeseesi vähimmäiskorvausta, voit pyytää maksuttoman selvityksen korvauksen määrästä.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Määrä arvioidaan kokonaisuutena. Huomioon otetaan päättämisen syystä riippuen muun muassa työttömyyden arvioitu kesto ja ansionmenetys, määräaikaisen sopimuksen jäljellä ollut aika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja mahdollisuudet saada uusi työ, työnantajan menettely, työntekijän oma osuus ja osapuolten olot yleensä (työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentti).
Korkein oikeus määräsi ratkaisussa KKO 2021:66 työnantajan maksamaan kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, kun työnantaja oli perusteettomasti pitänyt rakennustyöntekijän työsopimusta purkautuneena. Korvauksen määrää arvioitaessa otettiin huomioon muun muassa alle neljä vuotta kestänyt työsuhde, työntekijän nuori ikä ja työttömyyden kesto. Korvausta korotti työnantajan selvästi virheellinen menettely, kun taas työntekijän laiminlyönti työkohteen selvittämisessä alensi sitä vähäisessä määrin.
Esimerkki: Työntekijän kuukausipalkka on 3 000 euroa. Jos tuomioistuin määrää kuuden kuukauden palkan korvauksen, korvaus on noin 18 000 euroa ennen mahdollista työttömyysetuuden vähennystä.
Muut seuraamukset
- Irtisanomisajan palkka: jos työnantaja ei noudattanut irtisanomisaikaa, sen on maksettava täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta (työsopimuslain 6 luvun 4 §). Tämä on eri saatava kuin korvaus perusteettomasta päättämisestä, ja molemmat voidaan tuomita samassa asiassa (KKO 2016:80).
- Syrjintähyvitys: jos päättäminen oli syrjivä, työntekijä voi vaatia hyvitystä yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain nojalla (yhdenvertaisuuslain 23 §, tasa-arvolain 11 §). Samasta teosta yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittu hyvitys otetaan huomioon korvauksen määrässä, ja tasa-arvolain hyvitystä määrättäessä otetaan huomioon samasta teosta tuomittu korvaus. Tasa-arvolain mukainen hyvitys on vähintään 4 360 euroa (valtioneuvoston asetus 269/2024), mutta sitä voidaan tietyissä tilanteissa alentaa.
- Rangaistus: luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan perusteeton irtisanominen, erottaminen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen voi johtaa sakkoon, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä (rikoslain 47 luvun 4 §).
- Muut saatavat: lomakorvaus ja maksamatta jääneet palkat maksetaan erikseen, eikä niitä lueta korvaukseen.
Mitä perusteettomasta päättämisestä ei seuraa?
Työsopimuslaissa ei ole säännöstä työntekijän palauttamisesta työhön. Lainvastaisestikin päätetty työsuhde päättyy, ja seuraamus on raha. Tuomioistuin ei siis voi määrätä työnantajaa ottamaan työntekijää takaisin.
Virkasuhteessa tilanne on toinen. Virkasuhde jatkuu pääsääntöisesti katkeamatta, jos irtisanominen tai purku on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman perustetta (valtion virkamieslain 55 §:n 3 momentti, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 44 §).
Paljonko korvauksesta jää käteen?
Korvauksesta vähennetään osa työntekijälle samalta ajalta maksetusta ansiopäivärahasta tai yleistuesta, ja vähennetty määrä maksetaan Työllisyysrahastolle tai Kelalle (työsopimuslain 12 luvun 3 §). Työnantaja maksaa siis koko tuomitun summan, mutta työntekijä saa siitä osan. Vähennys koskee vain sitä osaa korvauksesta, joka korvaa ennen tuomiota menetettyjä palkkaetuja.
Jos korvauksesta sovitaan ilman oikeudenkäyntiä, sopimuksessa on mainittava erikseen kokonaiskorvaus ja se osa, joka korvaa ennen sopimusta menetettyjä palkkaetuja. Vähennys tehdään samoin kuin tuomiossa, ja työnantaja vastaa sen tilittämisestä (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 4 momentti).
Määräajat
- Työttömyysturva: jos työntekijä on irtisanottu henkilöön liittyvällä perusteella tai sopimus on purettu erittäin painavasta syystä, hänen kannattaa riitauttaa päättäminen todisteellisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Silloin karenssia ei aseteta ennen kuin riita on ratkaistu, ellei riitautus ole ilmeisen aiheeton (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n 3 momentti). Karenssista antaa sitovan lausunnon KEHA-keskus, ja etuudesta päättää Kela tai työttömyyskassa.
- Korvauskanne: korvausta perusteettomasta päättämisestä on vaadittava kanteella kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentti). Vaatimuskirje ei pidennä tätä aikaa.
- Syrjintähyvitys: hyvitystä on vaadittava kahden vuoden kuluessa syrjivästä menettelystä (yhdenvertaisuuslain 26 §), ja tasa-arvolain mukainen kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta (tasa-arvolain 12 §).
Ennen kannetta vaatimus esitetään yleensä työnantajalle kirjeellä.
Kolme esimerkkiä
Esimerkki 1: Työnantaja irtisanoo työntekijän yhden asiakasvalituksen vuoksi ilman varoitusta. Tuomioistuin katsoo, ettei asiallista syytä ollut. Korvaus on vähintään kolmen kuukauden palkka.
Esimerkki 2: Työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollisella perusteella, mutta palkkaa samaan tehtävään pian uuden henkilön, vaikka toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet. Irtisanominen on perusteeton, mutta korvaus voi jäädä alle kolmen kuukauden palkan, jos työntekijä sai nopeasti uuden työn eikä menetys ollut suuri.
Esimerkki 3: Luottamusmies irtisanotaan henkilöön liittyvällä perusteella ilman edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta (työsopimuslain 7 luvun 10 §). Korvaus voi olla enintään 30 kuukauden palkka, ja työnantajan edustaja voi joutua rikosvastuuseen.
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristi arvioi, oliko päättäminen perusteeton ja sovelletaanko vähimmäismäärää. Hän selvittää, mitä muita saatavia vaatimukseen kuuluu, kuten irtisanomisajan palkka, lomakorvaus ja syrjintähyvitys, ja laskee vaatimukset euroina.
Juristi laatii vaatimuskirjeen, neuvottelee sovinnon ja huolehtii, että sovintosopimus on eritelty oikein ja kanne nostetaan kahden vuoden kuluessa. Työnantajan puolella juristi arvioi riskin ja sovintomahdollisuudet. Jos työsuhteesi on mielestäsi päätetty perusteetta, voit pyytää maksuttoman selvityksen korvauksesta.
Usein kysyttyä
Voiko perusteettomasti päätetty työsuhde jatkua?
Ei. Työsopimuslaissa ei ole säännöstä työhön palauttamisesta, vaan seuraamus on rahakorvaus. Virkasuhteessa säännöt ovat toiset.
Onko korvaus aina vähintään kolmen kuukauden palkka?
Ei. Vähimmäismäärää ei sovelleta, kun irtisanominen oli vastoin taloudellisia ja tuotannollisia perusteita, kun koeaikapurku oli lainvastainen tai kun purku oli lainvastainen vain siksi, ettei erittäin painavaa syytä ollut.
Saako saman päättämisen perusteella useita korvauksia?
Voi saada. Työntekijä voi saada korvauksen perusteettomasta päättämisestä, irtisanomisajan palkan, lomakorvauksen ja syrjintähyvityksen. Samasta teosta tuomittu hyvitys ja korvaus otetaan kuitenkin huomioon toisiaan määrättäessä.
Vaikuttaako työntekijän oma käytös korvaukseen?
Vaikuttaa. Jos työntekijä on itse antanut aihetta päättämiseen, korvaus voi olla pienempi, vaikka päättämiselle ei ollut riittävää perustetta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa