» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työnantaja ja työntekijä voivat milloin tahansa sopia työsuhteen päättämisestä. Sopimukseen ei tarvita irtisanomis- tai purkuperustetta, eikä lain irtisanomisaikaa tarvitse noudattaa, ellei niin sovita. Sopimus sitoo, jos se on syntynyt vapaasti: painostettuna tai harhaanjohdettuna tehty sopimus voi olla pätemätön. Ennen allekirjoitusta kannattaa selvittää, mistä sopimuksella luovut ja miten raha vaikuttaa työttömyysturvaan.
Työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen perustuvat työnantajan tai työntekijän yksipuoliseen päätökseen, kun taas sopimuksella työsopimuksen päättämisestä työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä sopia työsopimuksen päättämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä sopimuksen milloin tahansa työsuhteen aikana.
Yksipuoliseen päätökseen perustuva työsopimuksen päättäminen edellyttää päättämisperustetta. Päättämisperustetta ei tarvita, jos asiasta sovitaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että sopimus on virheetön. Työntekijää ei ole saanut esimerkiksi pakottaa sopimuksen allekirjoittamiseen.
Sopimus työsopimuksen päättämisestä on vapaamuotoinen ja se voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Näyttökysymyksen takia tulisi suosia aina kirjallista sopimusta. Päättymispäivä voi olla tulevaisuudessa, mutta sopimusta ei voi tehdä etukäteen niin, että työsuhde päättyisi myöhemmin jonkin tulevan ehdon täyttyessä. Tämä tarkoittaisi työntekijän etukäteistä luopumista hänen irtisanomissuojastaan.
Tavallisesti työsopimuksen päättämisestä sovitaan tilanteessa, jossa työnantaja harkitsee työsopimuksen irtisanomista tai purkamista. Sopimuksen etuna on, että työsuhteen päättymiseen liittyvät kysymykset saadaan ratkaistua yhteisymmärryksessä, ilman oikeudenkäyntiä.
Mitä sopimalla saa ja mistä luopuu
Päättämissopimus ei ole irtisanominen eikä purku. Siksi siihen eivät sovellu irtisanomisen säännöt: työnantajan ei tarvitse näyttää perustetta, kuulla työntekijää eikä noudattaa irtisanomisaikaa. Vastaavasti työntekijä ei voi myöhemmin vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä, jos sopimus on pätevä, koska työnantaja ei ole päättänyt sopimusta yksipuolisesti (työsopimuslain 12 luvun 2 §).
Tämä on sopimuksen tärkein raha-asia. Jos työnantaja irtisanoisi sinut ilman laissa säädettyä perustetta, se voitaisiin määrätä maksamaan korvausta perusteettomasta päättämisestä enintään 24 kuukauden palkan verran. Henkilöön liittyvässä irtisanomisessa korvaus on vähintään kolmen kuukauden palkka, taloudellisessa ja tuotannollisessa irtisanomisessa vähimmäismäärää ei ole. Irtisanomisajalta saisit lisäksi palkan normaalisti.
Henkilöön liittyvä irtisanominen edellyttää 1.1.2026 alkaen asiallista syytä (työsopimuslain 7 luvun 2 §), taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen asiallista ja painavaa syytä (työsopimuslain 7 luvun 3 §). Mitä heikompi työnantajan peruste on, sitä vahvempi on neuvotteluasemasi.
Milloin sopimus ei sido
Työsopimuslaissa ei ole päättämissopimusta koskevaa pykälää. Sopimuksen sitovuus arvioidaan oikeustoimilain mukaan. Sopimus ei sido, jos sen tekemiseen on pakotettu, jos se on saatu aikaan petollisesti tai jos toisen hätää, ymmärtämättömyyttä tai riippuvaista asemaa on käytetty hyväksi ilmeisen epäedullisin ehdoin (oikeustoimilain 28–31 §). Sopimukseen ei myöskään voi vedota, jos se olisi olosuhteet huomioon ottaen kunnianvastaista ja arvotonta (33 §). Kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella.
Jos epäilet, että sinut painostettiin allekirjoittamaan, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta työsuhdeasiassa.
Korkein oikeus arvioi tapausta, jossa työntekijä kutsuttiin tapaamiseen kertomatta sen aihetta. Noin kahden tunnin tapaamisen lopuksi hän allekirjoitti sopimuksen, jolla hän irtisanoutui ja luopui vaatimuksistaan neljän kuukauden palkkaa vastaan. Hänellä ei ollut harkinta-aikaa eikä mahdollisuutta kysyä neuvoa, joten työnantajan oli kunnianvastaista vedota sopimukseen (KKO 2019:76).
Ratkaisusta ei voi päätellä, että jokainen samana päivänä allekirjoitettu sopimus olisi pätemätön tai että harkinta-ajalla olisi laissa vähimmäispituus. Sinulle se tarkoittaa, että ennakkotieto, harkinta-aika ja mahdollisuus kysyä neuvoa puoltavat sopimuksen pätevyyttä, ja niiden puuttuminen voi kaataa sen.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mistä ei voi luopua
Työsopimuslain mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle lain perusteella kuuluvia oikeuksia ja etuja, on lähtökohtaisesti mitätön (työsopimuslain 13 luvun 6 §). Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2007:69 mitättömäksi ehdon, jolla työntekijä oli irtisanomisen yhteydessä etukäteen luopunut oikeudestaan saada tieto takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvista työmahdollisuuksista. Ratkaisu osoittaa, ettei työntekijä voi pätevästi luopua etukäteen tällaisesta lakisääteisestä oikeudestaan.
Sen perusteella ei kuitenkaan voida suoraan päätellä, että kaikki työsopimukseen otetut ehdot, joiden mukaan työsuhde päättyisi tulevan tapahtuman perusteella ilman irtisanomista, olisivat mitättömiä. Ehdon pätevyys on arvioitava sen sisällön ja oikeusvaikutusten perusteella.
Mitä sopimukseen kannattaa kirjata
- työsuhteen päättymispäivä ja se, tehdäänkö työtä siihen asti vai vapautetaanko työntekijä työstä palkallisesti;
- palkka päättymispäivään asti ja lomakorvaus pitämättömistä lomista (vuosilomalain 17 §);
- mahdollinen erokorvaus, sen määrä ja maksupäivä;
- mitkä saatavat korvaus kattaa ja mistä vaatimuksista luovutaan;
- työtodistus ja sen sisältö (työsopimuslain 6 luvun 7 §);
- kilpailukielto, salassapito ja työnantajan omaisuuden palautus;
- maininta siitä, kenen aloitteesta sopimus tehtiin.
Jos osapuolilla on jo riita siitä, oliko työnantajalla peruste päättää työsopimus, ja sopimuksella sovitaan korvauksesta perusteettomasta päättämisestä, sopimukseen on kirjattava erikseen kokonaiskorvaus ja se osa, joka korvaa ennen sopimusta menetettyjä palkkaetuja. Tästä osasta tehdään vähennys saatujen työttömyysetuuksien perusteella, ja työnantaja vastaa siitä, että vähennetty määrä maksetaan Työllisyysrahastolle tai Kelalle (työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 4 momentti).
Miten sopimus vaikuttaa työttömyysturvaan
Työnantajalta saatu raha, joka perustuu työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen, estää työttömyysetuuden siltä ajalta, jolle se jaksotetaan. Jaksotus tehdään jakamalla summa viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla, ja se alkaa työsuhteen päättymisestä (työttömyysturvalain 3 luvun 6 §). Esimerkiksi jos päiväpalkkasi on noin 100 euroa ja saat 6 000 euron erokorvauksen, etuutta ei makseta noin 60 maksupäivältä. Myös yli kahden viikon kokoaikaisen työsuhteen lomakorvaus jaksotetaan samalla tavalla.
Lisäksi työttömyysetuutta ei makseta 45 päivän ajalta, jos henkilö on eronnut työstä ilman pätevää syytä (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Laki ei mainitse päättämissopimusta erikseen. KEHA-keskus arvioi lausunnossaan, katsotaanko sopimalla lähteminen eroamiseksi ilman pätevää syytä, ja siihen vaikuttaa, kenen aloitteesta ja mistä syystä sovittiin.
Päätöksen tekee Kela tai työttömyyskassa. Kirjaa siksi sopimukseen todenmukaisesti, että päättämisestä sovittiin työnantajan aloitteesta, jos näin oli.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Työnantaja harkitsee irtisanomista ja tarjoaa sopimusta, jossa työsuhde päättyy kuukauden kuluttua ja työntekijä saa neljän kuukauden palkan. Työntekijä pyytää viikon harkinta-ajan ja tarkistuttaa sopimuksen. Kun hän sen jälkeen allekirjoittaa, sopimus todennäköisesti sitoo, eikä hän voi enää vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä.
Esimerkki 2: Työntekijä allekirjoittaa sopimuksen tapaamisessa, jonka aiheesta hän ei tiennyt etukäteen, eikä hän saa harkinta-aikaa. Hän voi riitauttaa sopimuksen sitovuuden. Riitauttaminen kannattaa tehdä heti kirjallisesti, koska viivyttely voi heikentää hänen asemaansa.
Esimerkki 3: Työsopimukseen on kirjoitettu, että työsuhde päättyy ilman irtisanomista, jos myynti laskee alle tietyn tason. Ehto ei ole päättämissopimus, ja se on todennäköisesti mitätön etukäteisenä luopumisena irtisanomissuojasta. Jos myynti laskee, työnantaja tarvitsee irtisanomisperusteen.
Toimi näin, kun sinulle tarjotaan sopimusta
- Pyydä ehdotus kirjallisena äläkä allekirjoita samassa tapaamisessa.
- Pyydä harkinta-aikaa ja kysy neuvoa liitosta tai juristilta.
- Pyydä työnantajalta kirjallisesti syy, miksi se haluaa päättää työsuhteen.
- Laske, mitä saisit ilman sopimusta: irtisanomisajan palkka, lomakorvaus ja mahdollinen korvaus perusteettomasta päättämisestä.
- Tarkista luopumislauseke, työtodistus ja työttömyysturvavaikutukset.
- Allekirjoita vasta, kun ymmärrät, mistä luovut.
Milloin juristin apu kannattaa
Juristi arvioi, onko työnantajalla todellinen peruste päättää työsuhde ja mitä se tarkoittaa neuvotteluasemallesi euroina. Hän tarkistaa luopumislausekkeen pätevyyden, kirjaa korvauksen ja muut ehdot yksiselitteisesti ja arvioi työttömyysturvan jaksotuksen ja karenssiriskin.
Työnantajan puolella juristi laatii sopimuksen niin, että se on pätevä, työntekijällä on aidosti aikaa harkita ja työsopimuslain 12 luvun 3 §:n erittely on tehty, kun sopimuksella ratkaistaan riita.
Jos sopimus on jo allekirjoitettu painostettuna, juristi riitauttaa sen kirjallisesti viipymättä ja huolehtii kahden vuoden kanneajasta (työsopimuslain 13 luvun 9 §). Jos sinulle tarjotaan päättämissopimusta, voit pyytää maksuttoman selvityksen sopimuksen ehdoista.
Usein kysyttyä
Voiko työntekijä ehdottaa päättämissopimusta?
Voi. Sopimuksen voi ehdottaa kumpi tahansa, eikä työnantajan tarvitse suostua. Jos aloite on sinun, karenssin riski voi olla suurempi, koska lähteminen voidaan katsoa omaksi eroamiseksi ilman pätevää syytä.
Pitääkö päättämissopimuksessa maksaa erokorvausta?
Ei. Laki ei velvoita maksamaan korvausta sopimalla päättämisestä. Korvaus on neuvottelukysymys, ja sen määrään vaikuttaa erityisesti se, olisiko työnantajalla ollut peruste irtisanoa.
Voiko päättämissopimuksen perua allekirjoituksen jälkeen?
Ei yksipuolisesti, jos sopimus on pätevä. Sopimuksen voi riitauttaa, jos se on syntynyt pakottamalla, petollisesti tai olosuhteissa, joissa siihen vetoaminen olisi kunnianvastaista. Riitauta heti kirjallisesti.
Saanko lomakorvauksen, vaikka työsuhde päättyy sopimalla?
Saat. Lomakorvaus pitämättömistä lomista maksetaan työsuhteen päättyessä päättymistavasta riippumatta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa