- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Velkakirja voidaan pantata eli käyttää velan vakuutena. Tällöin velkojalle annetaan vakuudeksi oikeus saada suoritus velallisen saatavasta, mikäli velkakirjan pantiksi antanut velallinen ei maksa velkaansa. Saatavalla tarkoitetaan velkaa velkojan näkökulmasta, eli tässä yhteydessä velkaa, jonka pantattavan velkakirjan mukainen velallinen on velkaa velkakirjan pantiksi antavalle taholle.
Velkakirjoja on kahden tyyppisiä, juoksevia ja tavallisia velkakirjoja. Tavallisia velkakirjoja ovat velkakirjat, joissa velallinen sitoutuu maksamaan velkansa velkakirjassa nimetylle taholle. Juoksevia velkakirjoja ovat velkakirjat, joissa velallinen sitoutuu maksamaan velan velkakirjan haltijalle (haltijavelkakirja) tai velkakirjan haltijalle tai tämän määräämälle henkilölle (määrännäisvelkakirja).
Velkakirjan panttaus toteutetaan hieman erilailla riippuen siitä, onko pantattava velkakirja haltijavelkakirja vai juokseva velkakirja. Kun juokseva velkakirja halutaan pantata, tulee panttaus toteuttaa lähtökohtaisesti velkakirjan hallinnan luovuttamisella. Käytännössä siis velallisen, joka antaa velkojalle pantiksi juoksevan velkakirjan on annettava velkakirja velkojalle. Tällöin velkojalla on oikeus periä velka velkakirjan mukaiselta velalliselta, mikäli pantin antanut velallinen ei suorita maksuaan. Velkakirjan hallinnan siirto tekee juoksevan velkakirjan panttauksesta sitovan, myös pantinantajan muita velkojia kohtaan. Juoksevan velkakirjan panttaus on kuitenkin myös muihin velkojiin nähden sitova hallinnan luovutuksesta riippumatta silloin, kun pankki tai muu rahalaitos panttaa juoksevan velkakirjan. Pankin tai rahalaitoksen pantatessa juoksevia velkakirjoja, jäävät ne usein rahalaitokseen säilytettäväksi.
Mikäli panttina käytetään tavallista velkakirjaa, toteutetaan panttaus hieman eri tavalla. Tavallisia velkakirjoa ei voi nimittäin siirtää tehokkaasti samalla tavalla kuin juoksevia velkakirjoja. Tavallinen velkakirja tuleekin pantata siten, että velkakirjan mukainen saatava siirretään takaajalle ja velkakirjan mukaiselle velalliselle tehdään tästä panttaus- tai siirtoilmoitus eli denuntiaatio. Mikäli tavallisen velkakirjan panttauksesta ei tehdä panttausilmoitusta velkakirjan mukaiselle velalliselle, ei panttaus ole pantinantajan muita velkojia sitova. Onkin erittäin tärkeää, että panttaus tehdään oikein.
Velkakirjan panttaus tulee toteuttaa panttausilmoitusta käyttäen myös silloin, kun velkakirjaa ei voi siirtää velkojalle. Tällöin kyse voi olla tilanteesta, jossa juokseva velkakirja on annettu jo kertaalleen pantiksi, mutta samaa velkakirjaa halutaan käyttää myös toisen velan vakuutena. Kyse on tällöin jälkipanttauksesta. Tällöinhän velkakirjaa ei voi siirtää ensimmäiseltä pantinsaajalta toiselle. Kun tilanne on tämä, tehdään panttausilmoitus sille, jonka hallussa panttikohde eli velkakirja on.
Lisätietoa erilaisista vakuuksista löydät Minilexin muista artikkeleista. Muista, että voit aina kääntyä myös lakimiespuhelimen puoleen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa