- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Velkakirja on velkojalle jäävä kirjallinen todiste velallisen velvollisuudesta maksaa rahavelka. Velkakirjan luovuttaminen tarkoittaa, että velkoja siirtää velkakirjan uudelle velkojalle esimerkiksi kaupalla, lahjana tai vaihtona. Tämä merkitsee samalla myös velkakirjan perusteella maksuun oikeutetun velkojan vaihtumista. Velkakirjan luovuttaminen on pääsääntöisesti sallittu, eikä se edellytä velallisen suostumusta. Luovuttamisen aikaansaamat vaikutukset riippuvat kuitenkin olennaisesti siitä, minkä tyyppisestä velkakirjasta on kyse.
Velkakirjat jaetaan lainsäädännössämme tavallisiin velkakirjoihin ja ns. juokseviin velkakirjoihin. Tavallinen velkakirja osoitetaan aina nimetylle velkojalle, joten se on yksinkertaisimmillaan muotoa ”A sitoutuu maksamaan B:lle 100 e. A:n allekirjoitus.” Tavallisten velkakirjojen kohdalla oletus on se, että velkasuhteen osapuolet pysyisivät samoina. Velkoja saa tästä huolimatta siirtää tavallisen velkakirjan eteenpäin, mutta velkojan vaihtumisesta on ilmoitettava velalliselle. Jos ilmoitusta ei tehdä eikä velallinen ole siirrosta tietoinen, velallinen voi siirrosta huolimatta maksaa velan alkuperäiselle velkojalle ja vapautua näin suoritusvelvollisuudestaan. Tavallisen velkakirjan siirtäminen velkojalta toiselle ei lähtökohtaisesti vaikuta velkasitoumuksen sisältöön. Velallinen voi siis lähtökohtaisesti suorittaa uudelle velkojalle saman suorituksen kuin hän olisi ollut velvollinen suorittamaan alkuperäiselle velkojalle.
Velkakirjojen toinen päätyyppi, eli juokseva velkakirja, on sen sijaan tarkoitettukin ”juoksemaan” velkojalta toiselle. Juoksevia velkakirjoja ovat ensinnäkin haltijavelkakirjat, joissa velkojaa ei lainkaan ole nimetty. Velka on sen sijaan maksettava sille, jonka hallussa haltijavelkakirja on. Juoksevia velkakirjoja ovat myös määrännäisvelkakirjat, jotka on osoitettu nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen. Juoksevan velkakirjan luovuttamisella on vaikutuksia erityisesti velallisen ns. ”väiteoikeuteen”. Väiteoikeudella tarkoitetaan velallisen oikeutta esittää uutta velkojaa kohtaan velan suoritusvelvollisuuden kiistäviä väitteitä. Velan kiistämisen syynä voi olla esimerkiksi se, että velkasuhde on todellisuudessa jo lakannut tai velallinen on vaikkapa pakotettu velkakirjan tekemiseen. Tavallisen velkakirjan luovutus ei väiteoikeuteen lähtökohtaisesti vaikuta, vaan velallisella on yhtäläinen oikeus esittää velan kiistäviä väitteitä uutta ja vanhaa velkojaa kohtaan. Juokseva velkakirja sen sijaan antaa päinvastoin lähtökohtaisesti uudelle velkojalle suojaa velallisen esittämiä väitteitä kohtaan, vaikka nämä pitäisivätkin paikkansa. Velkojan väitteitä vastaan saama suoja riippuu kuitenkin esitetyn väitteen tyypistä.
Velkakirjojen luovutukseen pätee vielä yleisesti sääntö, jonka mukaan aiempi velkoja on uudelle velkojalle vastuussa velkakirjasaatavan (eli velan) pätevyydestä, paitsi jos velkakirja luovutettiin lahjana tai uusi velkoja tiesi saatavan olevan pätemätön. Velallisen maksukyvystä aiempi velkoja sen sijaan ei ole uudelle velkojalle vastuussa, ellei tästä ole nimenomaan sovittu.
Velkakirjan luovutuksessa on siis kyse velkojan vaihtumisesta velkasuhteessa. Myös velallisen vaihtuminen on periaatteessa mahdollista, mutta tämä edellyttää aina velkojalta saatua lupaa. Tarkempaa tietoa henkilövaihdosten vaikutuksista velkasuhteeseen on mahdollista kysyä esimerkiksi Minilexin asiantuntevilta lakimieheltä.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.