- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Velkakirjassa täsmennetylle velalle voidaan sopia maksettavaksi korkoa. Rahavelalle on ominaista niin sanottu korottomuusolettama. Tämä tarkoittaa sitä, että rahavelka on korotonta velkaa, ellei sille nimenomaisesti ole sovittu maksettavan korkoa. Mikäli korosta sovitaan, siitä tulee laatia ehdot velkakirjaan, kuten koron suuruus ja sen maksettavaksi erääntyminen.
Korottomuusolettaman mukaan ennen velan erääntymispäivää maksettavasta korosta on siis sovittava. Koronmaksuvelvollisuudesta sovittaessa yleensä sovitaan myös korkokanta. Koronmaksuvelvollisuus voi perustua kauppatapaan tai erityiseen säännökseen, jolloin koron määrä määräytyy yleensä niiden perusteella. Laissa ei ole säännöksiä koron määräämisestä, mutta liian suuren koron asettamisesta voi seurata esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu laittomasta kiskomisesta. Oikeustoimia voidaan yleensä sovitella, jolloin kohtuutonta korkokantaa voidaan alentaa myös sopimusoikeudellisten oppien perusteella. Mikäli koronmaksuvelvollisuudesta on sovittu, mutta korkokanta on jostain syystä jäänyt määrittelemättä, on velallisella laista seuraava velvollisuus maksaa korkolain mukaan määräytyvää vuotuista korkoa. Korko määräytyy tällöin korkolaissa määritellyn viitekoron korkokannan mukaisesti.
Velan erääntymisen jälkeen kaikista veloista tulee maksaa viivästyskorkoa. Tämä velvollisuus seuraa suoraan laista, joten siitä ei tarvitse ottaa erityistä ehtoa velkakirjaan. Velvollisuus maksaa viivästyskorkoa alkaa erääntymispäivästä, jos sellainen on etukäteen sovittu. Jos eräpäivää ei ole ennakolta määrätty, alkaa maksuvelvollisuus 30 päivän kuluessa siitä, kun velkoja on lähettänyt velalliselle laskun tai muuten vaatinut velan suorittamista. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle. Viivästyskorko määräytyy lain mukaan, ellei siitä ole erikseen sovittu. Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko, joka määräytyy Euroopan keskuspankin soveltaman koron mukaan. Jos velalle on ennen erääntymistä maksettu korkoa ja viivästyskorko on alempi kuin tämä varsinainen korko, on viivästyskorkoa maksettava saman perusteen mukaan kuin ennen eräpäivää.
Sekä varsinaisesta korosta että viivästyskorosta voidaan sopia myös toisin kuin laissa on määrätty. Viivästyskoron määrä voidaan siten sopia erilaiseksi kuin laista seuraisi. Poikkeuksena tästä säännöstä ovat tietyt kuluttajia suojaavat lain säännökset. Niiden mukaan korkoa koskeva sitoumus on tehoton siltä osin kuin velallinen olisi velvollinen maksamaan enemmän viivästyskorkoa kuin laissa säädetään, jos kysymyksessä on kulutusluotto tai muuta kulutushyödykettä koskeva vastaavanlainen sopimus. Sama koskee sopimusta, jonka perusteella kuluttaja hankkii ostamalla tai vuokraamalla asunnon itseään tai perheenjäseniä varten.
Minilexin asiantuntijat osaavat auttaa sinua velkakirjoihin liittyvissä kysymyksissä, joten ota rohkeasti yhteyttä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa