Isä asuu palvelutalossa ja on muistisairas. Täytti 85 vuotta (leski) ja hänellä on edunvalvoja. Nyt on yksi sisar ottamassa haitarin jolla keräilyarvoakin ns. lainaksi tai on ostamassa sitä. Kuka päättää asiasta jos isä ei pysyt enää hoitamaan asiaa? Saako sen ottaa tai ostaa ilman meidän kaikkien siskojen suostumusta vai kuinka asiassa tulisi menetellä? Itse vastustan koska harrastan itsekin soittoa ja minulta ei kukaan ole kysynyt asiasta. (kuulin vahingossa). Haluan että tavarat jaetaan vasta isän kuoltua. Haitari on isän ja hänkin soitti vielä omilla syntymäpäivillään sillä, asia on aika tunneperäinen ei niinkään rahallinen minulle. Kysyin koska haluan kuulla muunkin kuin edunvalvojan kannan että mennään lain mukaan.

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Perintökaaressa todetaan nimenomaisesti, että elossa olevan henkilön jäämistöstä ei voida sopia ennen kyseisen henkilön kuolemaa. Lähtökohtaisesti kukaan muu kuin isä, tai mahdollisesti edunvalvoja hänen puolestaan, ei siis voi päättää vielä haitarin kohtalosta.

Tilanteen kuvauksessa jäi hieman epäselväksi isän oikeustoimikelpoisuus ja edunvalvojan tehtävät. Se että isälle on määrätty edunvalvoja, ei sellaisenaan tarkoita ettei hän saisi ollenkaan määrätä omaisuudestaan. Edunvalvoja voi päättää vai niistä päämiehen asioista jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä, ja hänen on aina ajettava päämiehensä etua.

Jos isän toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu tuomioistuimen päätöksellä, hän saa päättää itse omaisuudestaan. Hänen on tietenkin neuvoteltava asiasta edunvalvojan kanssa, jos asia on sellainen että se kuuluu edunvalvojan tehtäviin, mutta viime kädessä päätösvalta on isällä.

Edunvalvojalla ei ole kuitenkaan koskaan oikeutta lahjoittaa päämiehen omaisuutta, eikä oikeutta myydä sellaista esinettä jolla on päämiehelle erityistä arvoa tai jota päämies tarvitsee.

Näillä perusteilla voidaan päätellä, että sisaruksillasi ja edunvalvojalla ei ole missään tapauksessa oikeutta päättää haitarin kohtalosta. Ainoastaan isä voi päättää sen myynnistä tai luovutuksesta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos isällä ei ole kelpoisuutta tai halua haitarin luovutukseen, se säilyy isän omaisuutena aina perinnönjakoon asti. Tämä koskee tietenkin kaikkea muutakin hänen omaisuuttaan. Vasta perinnönjaossa voidaan sitten alkaa neuvottelemaan haitarin ja muunkin omaisuuden omistuksesta.

Kannattaa muistaa että jos isä haluaa omasta tahdostaan luovuttaa tai myydä haitarin jo eläessään, kyse on ennakkoperinnöstä ellei toisin sovita. Tällöin siis haitarin nyt saanut tulee myöhemmin varsinaisessa perinnönjaossa saamaan vähemmän omaisuutta kuin muut perilliset.

Lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon haluamallaan tavalla. Jos jako ei onnistu ilman riitaisuuksia, voidaan käräjäoikeutta pyytää määräämään pesänjakajan, joka ensisijaisesti pyrkii saamaan aikaan sopuratkaisun ja viime kädessä päättää perinnönjaosta. Koska jo etukäteen vaikuttaa siltä, että perinnönjaossa tulee olemaan ristiriitoja, on suositeltavaa pyytää lakimieheltä apua perinnönjaon sovinnolliseen ratkaisuun.

Edunvalvojan tehtävä tulee lakkaamaan päämiehen kuoltua, joten perinnönjaossa edunvalvoja ei ole millään tavoin mukana.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »