Jos liiton aikana on otettu tulonhankintaan (yrityksen perustamiseen) laina toisen puolison nimissä, onko toinen puoliso yhteisvastuussa lainasta, kun tehdään ositusta avio-erossa?
lähtökohtaisesti puolisot vastaavat kukin omista ennen avioliittoa sekä sen aikana tekemistä veloistaan. Nämä puolison itsensä tekemät velat huomioidaan osituksessa puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön vähennyksenä.
Niin sanottua elatusvelkaa, jonka toinen puolisoista on tehnyt pidetään avioliittolain mukaan kuitenkin yhteisenä velkana. Elatusvelaksi katsotaan esim. lasten kasvatusmenot ja yhteisen kotitalouden piiriin kuuluvat menot kuten ruoka, asunnon vuokra ja kodin kalustus.
Oikeuskäytännön mukaan velka, joka johtuu siitä, että puolisot harjoittavat yhdessä esim. maataloutta tai muuta elinkeinoa ei kuitenkaan lueta velaksi, josta puolisot olisivat automaattisesti yhteisvastuussa (ks. KKO 1991:142). Näin ollen tällaisesta velasta vastaa lähtökohtaisesti se puolisoista, jonka nimiin velka on otettu, ja velka huomioidaan hänen avio-oikeutensa alaisen omaisuuden säästön vähennyksenä kun ositusta tehdään. Se, että puolison ottama velka tulee myös toisen hyödyksi, ei synnytäkään itsessään yhteisvastuuta velasta.
Jos velka katsottaisiin tehdyn yhdessä, vastaisivat puolisot siitä omasta ja toisensa puolesta, jollei toisin olisi sovittu. Yhteinen vastuu velasta syntyy lähtökohtaisesti siten, että molemmat puolisot sitoutuvat velkaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Yhteisvastuu voi syntyä kuitenkin myös silloin, kun toinen puolisoista on valtuuttanut toisen tekemään yhteistä velkaa. Mikäli velka on tehty yhdessä, jaetaan se lähtökohtaisesti puoliksi osapuolten välillä toimitettavassa avioero-osituksessa. Tällöin siis velka huomioidaan puoliksi molempien puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön vähennyksenä osituksessa. Ositukseen sovelletaan perintökaaren säännöksiä.
Tarkempien tietojen saamiseksi tilanteestasi, voi olla syytä kääntyä lakimiehen puoleen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
39 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
lähtökohtaisesti puolisot vastaavat kukin omista ennen avioliittoa sekä sen aikana tekemistä veloistaan. Nämä puolison itsensä tekemät velat huomioidaan osituksessa puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön vähennyksenä.
Niin sanottua elatusvelkaa, jonka toinen puolisoista on tehnyt pidetään avioliittolain mukaan kuitenkin yhteisenä velkana. Elatusvelaksi katsotaan esim. lasten kasvatusmenot ja yhteisen kotitalouden piiriin kuuluvat menot kuten ruoka, asunnon vuokra ja kodin kalustus.
Oikeuskäytännön mukaan velka, joka johtuu siitä, että puolisot harjoittavat yhdessä esim. maataloutta tai muuta elinkeinoa ei kuitenkaan lueta velaksi, josta puolisot olisivat automaattisesti yhteisvastuussa (ks. KKO 1991:142). Näin ollen tällaisesta velasta vastaa lähtökohtaisesti se puolisoista, jonka nimiin velka on otettu, ja velka huomioidaan hänen avio-oikeutensa alaisen omaisuuden säästön vähennyksenä kun ositusta tehdään. Se, että puolison ottama velka tulee myös toisen hyödyksi, ei synnytäkään itsessään yhteisvastuuta velasta.
Jos velka katsottaisiin tehdyn yhdessä, vastaisivat puolisot siitä omasta ja toisensa puolesta, jollei toisin olisi sovittu. Yhteinen vastuu velasta syntyy lähtökohtaisesti siten, että molemmat puolisot sitoutuvat velkaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Yhteisvastuu voi syntyä kuitenkin myös silloin, kun toinen puolisoista on valtuuttanut toisen tekemään yhteistä velkaa. Mikäli velka on tehty yhdessä, jaetaan se lähtökohtaisesti puoliksi osapuolten välillä toimitettavassa avioero-osituksessa. Tällöin siis velka huomioidaan puoliksi molempien puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön vähennyksenä osituksessa. Ositukseen sovelletaan perintökaaren säännöksiä.
Tarkempien tietojen saamiseksi tilanteestasi, voi olla syytä kääntyä lakimiehen puoleen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.