Hoidin Alzheimeria sairastanutta äitiäni 8 vuoden ajan mahdollistaen hänen kotona asumisensa. Virallisena omaishoitajana toimin viimeiset kolme vuotta, mutta käytännössä hoito oli todella sitovaa jo viimeiset viisi vuotta, minulla ei ollut mm. itselläni kokonaista vapaapäivää 2010 kesä - 2013 syksyn välisenä aikana, ennenkuin omaishoidon vapaat myönnettiin. Äitini oli ns. monisairas ja hänellä oli myös muiin sairauksiin liittyviä pitkiä sairastamisjaksoja ja hoito oli kovin sitovaa ja vaativaa. Alzheimerin vaikeutuessa hoito oli ympärivuorokautista jo vuodesta 2012. Olen koko ajan joutunut tinkimään omassa elämässäni ja toimeentulossani kaikesta. Äitini on nyt menehtynyt ja perinnönjaossa on kaksi osapuolta. Miten voin arvioida kohtuullisen korvauksen äitini hyväksi tekemästäni työstä?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
teillä on oikeus vaatia ja saada kuolinpesän varoista ns. työhyvitystä, josta säädetään perintökaaren 8 luvun 5 §:ssä. Hyvitystä maksetaan, jos täysi-ikäinen perillinen on jatkuvasti työskennellyt perittävän hyväksi ilman työsopimusta tai palkkaa. Pykälä on kirjoitettu lähinnä maataloustyötä silmällä pitäen, mutta hyvitystä voi saada kaikenlaisesta työstä, myös omaishoidosta.
Hyvitystä voi vaatia enintään viideltä vuodelta. Sen määrästä ei ole olemassa mitään täsmällistä laskusääntöä. Sen harkinnassa otetaan huomioon mm. kuolinpesän varat, työn määrä ja laatu, tekijän ammattitaito ja tekijän saama muu vastike. Käytännössä hyvitys on pienempi siltä ajalta, jolta henkilö saa esimerkiksi omaishoidon tukea. Ja jos hän saa asua ilmaiseksi perittävän luona, tämäkin etu vähennetään hyvityksestä.
Oikeuskäytännössä sopivaksi hyvitykseksi hoitotyöstä on usein harkittu noin 150-200 euroa kuukautta kohti, jolloin viiden vuoden jatkuvasta työstä saisi hyvitystä noin 10 000 euroa. Tämä on usein koskenut kuolinpesiä, joissa on ollut vajaat 100 000 euroa varoja. Tapauskohtaista vaihtelua on paljon, minkä vuoksi luvuista on vaikea tehdä yleistyksiä.
Työhyvitys otetaan ns. päältäpäin pesän varoista: Se lasketaan ensin, ja vasta jäljelle jäävästä osasta lasketaan perillisten perinnöt. Työhyvitys ei kuitenkaan saa olla niin suuri, että se estää muun perillisen oikeuden lakiosaan eli puolikkaaseen (muutoin tulevasta) perintöosasta. Hyvitystä täytyy vaatia viimeistään perinnönjaossa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.