Nelihenkinen perhe, äiti kuolivanh.kodissa. Rahat siirtyvät perunkirj.isän, sairastaa syöpää, käyttöön. Omaisuutena -60 luvun talo ja auto. Kun aikanaan isän jälkeen perunk., kaksi aikuista poikaa perivät. Vanhemmalla ollut aivoinfarkti, jäi afasia, siis puhe ja kirjoituskyky pois. Luottotiedot hänellä mennyt. Hänellä kaksi aikuista lasta. Miten voi järjestää perinnönjaon niin, ettei ulosotto vie varoja (talon myynnissä, tai tililtä jaettava omaisuus) Lapset eivät ole yhteydessä, joten on epäoikeudenmukaista, että perintökaari ohittaisi ("pakon edessä") sairaseläkkeellä olevan isän ulosoton (40.000 e) vuoksi ja lapset perisivät. Onko nuoremmalla veljellä mahdollisuus periä kaikki, jolloin hän voisi säännöllisesti antaa veljelleen kuuluvaa osuutta, he ovat hyvässä sovussa. Testamenttiko?

1 vastaus


Minilex

20 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Lähtökohtaisesti rintaperillisen oikeus lakiosaan on vahva. Lain mukaan testamentti, jolla loukataan lakiosaa, on tehoton.

Perillisellä on tietenkin oikeus luopua perinnöstä, mutta sekään ei ole aivan mutkatonta. Lakiosaan oikeutettu voi luopua osuudestaan jo ennen perittävän kuolemaa, mutta hänelle saattaa silti jäädä oikeus vielä perittävän kuoltuakin vaatia osuuttansa.

Lisäksi perinnöstä luopumisesta on säädetty tarkasti. Perinnöstä on luovuttava kokonaan – perillinen ei siis saa ottaa pientäkään osaa perinnöstä, tai muuten hänen katsotaan ryhtyneen perintöön. Perillinen ei myöskään saa määrätä siitä, kenelle perintö hänen sijastaan menee. Perintö kuuluu perinnöstä luovuttaessa sijaantuloperillisille, tässä tapauksessa lapsille. Perillinen ei siis voisi määrätä, että hänen veljensä saa hänen osuutensa lasten sijasta. Tällöinkin hänen katsottaisiin ryhtyneen perintöön.

Perintöön ryhtyminen luopumisen sijaan on ongelmallista ensinnäkin verotuksen kannalta. Jos perillinen on ryhtynyt perintöön, hänen on maksettava perintöveroa koko perintöosuudestaan huolimatta siitä, kuinka paljon hän on todellisuudessa ottanut itselleen. Lisäksi se osuus, jota perillinen ei pidä itsellään, on lain silmissä hänen lahjansa osuuden saajalle. Jos perillinen siis ei ota osuuttaan vastaan vaan määrää sen veljelleen, hänen on maksettava perintöveroa, minkä lisäksi veljen on maksettava lahjaveroa saamastaan osuudesta. Toinen ongelma on ulosotto – jos katsotaan, että omaisuutta on lahjoitettu eteenpäin, se voidaan lain mukaan peräyttää takaisin.

Kuten aluksi jo mainittiin, lakiosaa loukkaava testamentti on tehoton. Testamenttia on kuitenkin moitittava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on annettu tiedoksi, tai se saa lainvoiman. Lisäksi perillinen voi hyväksyä testamentin.

Ulosotto on kuitenkin ongelma tässäkin tapauksessa. Ulosottolaissa on mainittu tapaukset, jossa velallisen oikeutta perintöön ei saa ulosmitata; ensinnäkään silloin, kun hän on perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön, toisekseen silloin jos hän on perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle, tai siinä tapauksessa, että hän on perittävän jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten. Laissa kuitenkin mainitaan myös, että sen jälkeen, kun ulosmittauspäätös on tehty, velallinen ei voi sitovasti luopua oikeudestaan perintöön. Lakiosan joutumista ulosottovelkojille ei siis välttämättä voi mitenkään välttyä.

Kyseiseen tapaukseen vaikuttavat useat eri tekijät. Siitä syystä asiaa olisi hyvä käsitellä tarkemmin yhdessä lakimiehen kanssa.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]