Lasten äiti ei suostu allekirjoittaam tapaamissopimusta. Hän yrittää kaikin keinoin estää tapaamiset, nostanut jopa perättömän syytteen pahoinpitelystä. Onko tässä mitään tehtävissä?
Jos lapsi on syntynyt avioliitossa, ovat molemmat lapsen vanhemmat hänen huoltajiaan. Jos taas lapsi on syntynyt avoliitossa, on äiti lapsen huoltaja. Isä voi saada avoliitossa huoltajuuden isyyden vahvistamisella. Jos lapsen vanhemmat eroavat, on heidän yhdessä sovittava lapsen huoltajasta. Pääsääntöisesti vanhemmilla on eron jälkeen yhteishuoltajuus. Hankalissa tilanteissa kumpi tahansa vanhemmista voi kuitenkin hakea yksinhuoltajuutta. Vaikka toisella vanhemmista olisi yksinhuoltajuus, on lapsella silti oikeus tavata molempia vanhempiaan, jos se on lapsen edun mukaista.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määrittelee, että huollon tarkoituksena on muun muassa turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioon ottaen. Lisäksi, sen tarkoituksena on turvata läheiset ja myönteiset ihmissuhteet erityisesti lapsen vanhempiin. Tästä johtuen lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei enää asu. Vanhemmat voivat yhdessä sopia lapsen tapaamisoikeudesta, mutta riitatilanteissa asian voi viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä joko vanhemmat yhdessä, tai toinen vanhemmista yksin. Tuomioistuin arvioi päätöksessään tapaamisoikeudesta ensisijaisesti sitä, mikä on lapsen edun mukaista. Päätöksessä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi lapsen mielipide, sikäli jos se lapsen kehitystasoon nähden on mahdollista.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
13 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määrittelee, että huollon tarkoituksena on muun muassa turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioon ottaen. Lisäksi, sen tarkoituksena on turvata läheiset ja myönteiset ihmissuhteet erityisesti lapsen vanhempiin. Tästä johtuen lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei enää asu. Vanhemmat voivat yhdessä sopia lapsen tapaamisoikeudesta, mutta riitatilanteissa asian voi viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä joko vanhemmat yhdessä, tai toinen vanhemmista yksin. Tuomioistuin arvioi päätöksessään tapaamisoikeudesta ensisijaisesti sitä, mikä on lapsen edun mukaista. Päätöksessä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi lapsen mielipide, sikäli jos se lapsen kehitystasoon nähden on mahdollista.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.