Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
hedelmöityshoidolla ei sinänsä ole suurta merkitystä asiassa. Onhan näet mahdollista, että lapsi on syntynyt eri miehen siittämänä, siis muuten kuin hedelmöityshoidon tuloksena. Niinpä tapaukseen sovelletaan samoja isyyslain sääntöjä kuin isyyden kumoamiseen muutenkin.
Tapauksessa äidin aviomiestä pidetään lähtökohtaisesti lapsen isänä isyyslain 3 §:n 3 momentin (kappaleen) perusteella. Isyys voidaan kumota joko maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä. Edellinen on menettelynä yksinkertaisempi, mutta vaatii äidin ja aviomiehen hyväksynnän (isyyslain 40, 18 ja 19 §).
Toinen vaihtoehto on isyyden kumoaminen tuomioistuimessa, mikä vaatii kanteen nostamista. Kanteen voi nostaa 15 täyttänyt lapsi, äiti, aviomies tai muu mies, joka pitää itseään lapsen isänä. Kuitenkin viimemainittu mies saa nostaa kanteen aviomiehen isyyden kumoamiseksi vain, jos lapsen syntyessä äiti ja aviomies asuivat erillään, jos kantajan ja lapsen välillä on perheyhteyteen rinnastettava suhde ja jos tuomioistuin pitää kannetta lapsen edun mukaisena (42 §). Laki siis suojaa sosiaalista vanhemmuutta: Jos biologinen isä ei ole siittämisen jälkeen ollut juuri tekemisissä lapsen kanssa, hänen ei anneta kumota aviomiehen isyyttä.
Aviomies ei voi nostaa kannetta isyytensä kumoamiseksi, jos hän on lapsen synnyttyä kirjallisesti ilmoittanut lapsen omakseen. Lisäksi edellytetään, että aviomies on ilmoitushetkellä tiennyt vaimonsa maanneen toisen miehen kanssa siittämisaikana. Kannetta ei voi nostaa myöskään lapsen äiti, joka on kirjallisesti hyväksynyt miehensä ilmoituksen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.