Sisareni, joka kantaa päävastuun muistisairaan äitimme hyvinvoinnista, vei äitimme yllättäen tekemään testamenttia viime kuussa, josta äitini soitti minulle hämillään. Testamentissa määrättiin 20 000 euroa sisareni pojalle. Epäilen sisareni ohjailleen testamentin mieleisekseen, sillä sisältö poikkeaa siitä, mitä äitimme tähän mennessä on aina ollut mieltä, ja oli vielä lakimiehelle mennessään. Kuulin äidiltä asiasta puhelimitse, sisareni ei vastaa kysymyksiini asiasta. Sisareni kieltäytyy kertomasta, mitkä ovat valtuutensa äidin asioihin ja antaa ristiriotaista tietoa äidin taloudellisesta tilanteesta.
Onko minun syytä ryhtyä lakitoimiin? Mitkä ovat oikeuteni tietoon ja päätöksiin äidin hoidosta?
Onko minun syytä ryhtyä lakitoimiin? Mitkä ovat oikeuteni tietoon ja päätöksiin äidin hoidosta?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
39 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
edunvalvojan määrää tehtäväänsä tuomioistuin. Mikäli siskosi on virallisesti äitisi edunvalvoja sääntelee hänen toimintaansa laki holhoustoimesta, joka mm. sisältää määräykset edunvalvojan tilinantovelvollisuudesta. Tällainen edunvalvoja merkitään holhousviranomaisen eli maistraatin ylläpitämään holhousasioiden rekisteriin.
Lähtökohtaisesti edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty (29§). Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista (50§). Edunvalvojan tuleekin antaa maistraatille vuosittain vuositili (51§). Mikäli päämiehen edun turvaaminen vaatii toimenpidettä, joista edunvalvoja ei ole huolehtinut, tuomioistuin hakemuksesta määrätä toisen edunvalvojan huolehtimaan siitä (58§). Lain holhoustoimesta mukaan (16§) tuomioistuimen on vapautettava edunvalvoja tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai jos vapauttamiseen on muu erityinen syy.
Toinen vaihtoehto on, että äitisi on valtuuttanut siskosi toimimaan hänen edunvalvontavaltuutettunaan. Edunvalvontavaltuutus koskee tilannetta, jossa valtuuttaja on määrännyt valtuutuksen tuleman voimaan, mikäli valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tällöin edunvalvontaan sovelletaan lakia edunvalvonta valtuutuksesta. Edunvalvontavaltuutetun toimivaltuuksien laajuus käy tällöin ilmi hänelle annetusta valtakirjasta (valtuutuksesta). Valtuuttaja voi peruuttaa antamansa edunvalvontavaltuutuksen, mikäli hän kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen (12§).
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista haetaan valtuuttajan kotikunnan maistraatista (25§), ja se merkitään holhousasioiden rekisteriin, mikäli valtuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa (27§).
Samoin kuin tuomioistuimen määräämän edunvalvojan myös edunvalvontavaltuutuksen perusteella toimivan valtuutetun tulee pitää huolta valtuutetun oikeuksista ja edistää hänen parastaan.
Kolmantena vaihtoehtona on, että äitisi on antanut sisarellesi yksittäisen/ yksittäisiä valtakirjoja asioidensa hoitamiseen. Tällöinkin valtakirja osoittaa, millaiset toimivaltuuden äitisi on sisarellesi antanut. Äidilläsi on oikeus laatia valtakirjoja niin kauan kun hän on oikeustoimikelpoinen, toisin sanoen niin kauan kun hänen oikeustoimikelpoisuuttaan ei ole rajoitettu tai häntä ei ole tuomioistuimen päätöksellä julistettu vajaavaltaiseksi.
Yhtäkaikki edunvalvojan on toimittava päämiehensä edun mukaisesti eikä edunvalvojalla ole oikeutta esim. lahjoittaa päämiehensä omaisuutta. Testamentin laatiminen ei kuulukaan edunvalvojan tehtäviin. Mikäli henkilö on edunvalvonnan alainen on hänellä itsellään kuitenkin yhä oikeus laatia testamentti omaisuudestaan. Edunvalvoja voi kuitenkin avustaa päämiestä testamentin laatimisessa, jos päämies on selvästi ilmaissut halunsa laatia testamentin.
Jos henkilö on nimennyt itselleen edunvalvontavaltuutetun antamalla edunvalvontavaltuutuksen ja valtuutus on tullut voimaan, voi valtuuttaja tehdä testamentin, mutta testamentin todistajien on syytä varmistua siitä, että testamentin tekijällä on lain edellyttämä kelpoisuus testamentin tekemiseen.
Mikäli äitisi ei ole halunnut laatia testamenttia, voi hän elossa ollessaan peruuttaa tekemänsä testamentin vapaamuotoisesti, esim. repimällä testamentin. Muutoin testamentin pätemättömyyteen voi vedota käytännössä vasta äitisi edesmentyä, nostamalla asiasta moitekanne. Tällöin arvioitavaksi tulee se, voisiko testamentti olla pätemätön sen vuoksi, että testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö, tai sen vuoksi, että testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti, hänet on taivutettu siihen käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa, hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tai sen vuoksi, että hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa (perintökaaren 13. luvun 1§).
Mikäli epäilet, että muistisairas äitisi on edunvalvonnan tarpeessa eikä asioiden nykyinen hoito ei ole äitisi edun mukaista, voit tehdä äitisi kotikunnan maistraatille hakemuksen edunvalvonnan määräämiseksi tai ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta. Maistraatti tutkii hakemuksen perusteella, onko edunvalvonnan tarve olemassa ja tekee tarvittaessa hakemuksen käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi. On myös hyvä muistaa, että mikäli äitisi on antanut asioidensa hoitamiseksi valtakirjan on hänellä myös mahdollisuus peruuttaa valtakirja. Myös edunvalvontavaltuutus on tietyin edellytyksin peruutettavissa.
Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä voi järkevää ottaa yhteyttä lakimieheen, jotta juuri sinun kysymykseesi vaikuttavat seikat tulevat oikein huomioiduiksi.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.