aviopuolisoilla on avio-oikeuden poissulkeva avioehto. toinen puoliso on tehnyt myös rajoitetun omistusoikeustestamentin, jonka mukaisesti omaisuus menee ensin toiselle puolisolle ja vasta tämän kuollessa hänen tyttärenlapsille. Kuinka omaisuus siis jakaantuu eloonjääneen puolison kuoltua?

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Koska avio-oikeus on suljettu pois, ei ensiksi kuolleen puolison kuollessa toimiteta ositusta, vaan omaisuuden erottelu, eli puolisoiden omaisuudet asetetaan erilleen toisistaan. Ensiksi kuolleen puolison jäämistöön ei tällöin kuulu toisen puolison omaisuus. Jos ensiksi kuollut puoliso oli se, joka laati kyseisen rajoitetun omistusoikeustestamentin (kuten tässä oletan), niin silloin eloonjäänyt puoliso saa ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, ja tyttärenlapset ovat toissijaissaajia. Jos testamentintekijällä on elossa oleva rintaperillisiä, voivat nämä kuitenkin vaatia lakiosiansa eli puolta lakimääräisen perimysjärjestyksen osoittamasta osuudesta ensiksi kuolleen puolison pesästä vetoamalla lakiosaan kuuden kuukauden määräajassa testamentin tiedoksi saamisesta. Myöhemmin tehtävää vaatimusta ei hyväksytä, jolloin rintaperillinen ei saa lakiosaansa. Jos rintaperillisiä ei ole tai osa rintaperillisistä on kuollut, on kuolleiden rintaperillisten jälkeläisillä ja heidän jälkeläisillään sijaantulo-oikeus, jolloin he voivat vaatia lakiosaansa. Mikäli esimerkiksi mainittujen tyttärenlasten äiti (eli perittävän rintaperillinen) ei ole enää elossa, voivat tyttärenlapset esittää lakiosavaatimuksensa saatuaan tiedon testamentista. Muussa tapauksessa lakiosaan on oikeutettu perittävän tytär eli tyttärenlasten äiti. Lakiosaan oikeutetut eivät saa lakiosaansa vasta lesken kuollessa, vaan perittävän kuoltua.
Kun eloonjäänyt puoliso lopulta kuolee, jakaantuu eloonjääneen puolison pesä siten, että tyttärenlapsille kuuluu se suhteellinen osa lesken pesästä, jota ensiksi kuolleen eli testamentinlaatijan omaisuus vastasi puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta silloin, kun toinen puoliso kuoli. Jos siis ensiksi kuolleen puolison kuollessa lesken omaisuus vastasi 1/3 puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta, niin tyttärenlapset saavat 1/3 lesken pesästä. Tämä osuus puolestaan jakaantuu tyttärenlasten kesken tasan. Jos tyttärenlapset ovat olleet oikeutettuja lakiosaan ja saaneet aiemmin niiden mukaisen omaisuuden, tai jos vain osa heistä on aiemmin vaatinut lakiosaansa, tulee tämä kuitenkin ottaa jaossa huomioon.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »