Yksinaisena ja lapsettomana kuolleen perittavan perikunnasta( 8 perillista, joista 7 perittavan kolmen edesmenneen sisaren lapsia ja yksi sisar ) on tullut kaksi moitetta testamentista( ei tod.) Kuka maksaa mahdollisen kanteen lapimennessa kanteesta syntyneet kulut, joutuvatko testamentissa mainitut perijat ( eivat ole perijaluettelossa) kanteen lapimennessa henkilökohtaisiin vastuisiin? Yksi perittavan edesmenneen sisaren lapsi joka oli lapsettomassa avioliitossa, kuoli ennen perittavan perunkirjoitusta( oli elossa perittavan kuolinhetkella, seka vaimo etta aiti ovat elossa - kenelta valtakirja verottajalle nyt, miten hanen osuutensa nyt menee?) Testamentissa mainitut saajat eivat ole lakiperillisia, vaan elossa olevan sisaren lapsia. Voiko pesänhoitajan vaihtaa ennen pesänjakoa?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
on mahdollista, että testamentin saajat joutuvat korvaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Moiteoikeudenkäynnissä testamentin saaja näet on asianosainen: vastaajan asemassa. Riita-asiassa lähtökohtana on, että hävinnyt asianosainen korvaa voittajan (tarpeelliset ja kohtuulliset) oikeudenkäyntikulut. Tästä säädetään oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä.
Asiassa on kuitenkin sellaisia erityispiirteitä, että vaikka testamentin saajat häviäisivät jutun, heidän kuluvastuutaan voidaan hyvinkin sovitella pienemmäksi. Oikeudenkäyntihän ei varsinaisesti johdu saajien toiminnasta; eihän ole heidän ”vikansa”, että testamentti tehtiin heidän hyväkseen. Siksi kuluvastuuta voidaan alentaa 21 luvun 8b §:n perusteella, ottaen huomioon oikeudenkäyntiin johtuneet seikat ja asianosaisten asema. Lisäksi asian oikeudellisesta epäselvyydestä voi johtua, että häviäjää ei tuomita korvaamaan voittajan kuluja (21 luvun 8a §).
On siis vaikea arvioida, miten tuomioistuin ratkaisee moiteasian ja kysymyksen oikeudenkäyntikuluista. Mutta eräs mahdollisuus on, että testamentin saajat joutuvat korvaamaan kulut.
Perittävän sisarenpojan kuolemalla ei ole tässä asiassa olennaista merkitystä. Koska hän eli perittävän kuolinhetkellä, hänelle kuuluva perintöosuus menee hänen kuolinpesälleen – ja viime kädessä vaimolleen. Vaimo myös lähtökohtaisesti edustaa kuolinpesää, esimerkiksi antaa valtakirjan.
Jos joku pesän osakas on tyytymätön pesänhoitajaan, hän voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän määräämistä. Pesänhoitajan asemaahan ei säännellä laissa, vaan pesänhoitajaksi vain ryhtyy joku osakas tai heidän valtuuttamansa henkilö. Kun käräjäoikeus määrää pesänselvittäjän, hänen toimivaltansa syrjäyttää pesänhoitajan vallan. Pesän osakkaitahan ovat sekä lakimääräiset perilliset että yleistestamentin saajat – kaikki he voivat hakea pesänselvittäjän määräämistä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.