Meitä on kolme osakasta ja perijää; yksi osakas alkoi pitää huolta sairaasta sedästämme edunvalvojan tavoin (ei määrättyt maistraatissa) ennen hänen kuolemaansa kysymättä meiltä mitään. Hän väitti että ei ollut saanut juuri mitään (esim. matkakustannukset, pankkiasiat, sairaalakäynnit ja muut järjestelyt tai muu avunanto) sedältä. Nyt sedän kuoltua hän vaatii kolmen vuoden ajalta meiltä kahdelta yhteensä 3000€. Hänellä ei ole juuri mitään kuitteja matkakustannuksista tai muista, lasketut matkat bussilla käyntien mukaan ovat n. 300€. Kysymys: pitääkö meidän maksaa mitään vai mitä pitäisi tehdä. Voidaanko maksu laittaa vähennykseksi tulevaan perukirjaan (sedän omaisuus n.100 000€)? Kiitos vastauksesta.

2 vastausta


Minilex

2 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei ja kiitos kysymyksestänne,

Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.

Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.

Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan.

Hyvitystä voi saada kaikenlaisesta työstä. Työhyvitys vähennetään pesän varoista ensin ja jäljelle jäävästä osasta lasketaan kunkin perillisen perintöosat. Hyvitystä tulee vaatia viimeistään perinnönjaossa.

Lain mukaan tällä perillisellä on siis oikeus saada työhyvitysä tekemästään työstä. Hyvityksen määrästä ei ole olemassa mitään täsmällistä laskutapaa, vaan sen määrittämisessä otetaan huomioon edellä mainitut seikat. Työhyvitys vähennetään siis pesän varoista, jonka jälkeen jäljelle jäävät varat jaetaan perillisten kesken.

Riitaisissa tapauksissa voi olla hyvä kääntyä pesänselvittäjän ja pesänjakajan puoleen.



Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Minilex

2 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei, kiitos kysymyksestäsi.

Hänellä on oikeus vaatia ja saada työhyvitystä kuolinpesän varoista. Työhyvityksestä säädetään perintökaaren 8 luvun 5 §:ssä. Työhyvitystä voidaan maksaa, jos täysi-ikäinen perillinen on jatkuvasti työllään avustanut tai hoitanut perittävää ilman työsopimusta tai palkkaa. Hyvitystä voi vaatia enintään viideltä vuodelta, joten hän on oikeutettu saamaan hyvitystä koko siltä ajalta, jonka hän on hoitanut setäänsä.

Sopivaksi hyvitykseksi omaishoitotyöstä on oikeuskäytännössä katsottu noin 200 euroa kuukautta kohti koskien 100 000 euron kuolinpesiä, jolloin kolmen vuoden jatkuvasta työstä pitäisi saada noin 7000 euroa. Mitään kuitteja tai laskuja hänen ei tarvitse näyttää, koska työhyvitys on korvaus tehdystä työstä. Työhyvitys vähennetään kuolinpesän varoista, ja jäljelle jäävistä varoista lasketaan perillisten perintöosuudet.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »