Isäni kuoltua selvisi, että hän omisti 1/2 asunnosta. Toisen puoliskon omistaa ensimmäinen vaimo joka asuu siinä edelleen. Osituksessa on tehty paperi jossa lukee, että ex vaimo saa asua asunnossa kun maksaa yhtiövastikkeet+ muut asumiseen liittyvät kulut. Perunkirjoituksessa selvisi, että minun siskopuoleni asuu myös kyseisessä asunnossa äitinsä kanssa. Siskopuoleni ei ole maksanut vuokraa ainakaan isälle. Hän on asunut siinä saadun arvion mukaan n. 2v. Miten lasketaan hänen saama etu asumisesta minulle hyväksi perinnönjaossa? Saman kokoisia asuntoja vuokrataan alueella 750/kk. Vaadinko 750€ X asuttu aika suuruista summaa? Isän kuolemasta on nyt 3kk ja he asuvat siellä edelleen. Miten lasketaan kuoleman jälkeiseltä ajalta? Samalla kaavalla? Olen ilmoittanut, että vaadin edun huomioimista.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
130 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Asiassa on juridisesti merkityksellistä, voidaanko isäsi katsoa sallineen siskopuolesi asua asunnossa vastikkeettomasti vai voidaanko esittää näyttöä siitä, että hän on tarkoittanut siskopuolesi maksamaan vuokraa asumisestaan. Jos isäsi on tarkoittanut asumisen vastikkeelliseksi, oikeus vaatia vuokraa maksettavaksi on siirtynyt kuolinpesälle. Et voi kuitenkaan tässä tapauksessa vaatia osuutta vuokrasta suoraan itsellesi, vaan saisit taloudellisen hyödyn vasta tulevassa perinnönjaossa kuolinpesän kasvaneesta varallisuudesta.
Jos isäsi tämän sijaan on tarkoittanut antaa siskopuolellesi oikeuden asua vastikkeettomasti asunnossa, ja siskopuolesi on yksi isäsi perillisistä, voit vaatia asumisedun huomioon ottamista siskopuolesi saamana ennakkoperintönä, eli siskopuolesi perintöosuutta tulevassa perinnönjaossa pienentävänä miehen elinaikana antamana lahjana. Lähtökohdaksi voidaan ottaa mainitsemasi alueen vuokrataso.
Jos kuolinpesän hallinto on muodostettu osakkaiden yhteishallinnolla, osakkaat päättävät yksimielisesti siitä, saavatko siskopuolesi ja tämän äiti vielä kuoleman jälkeen käyttää asuntoa, ja millaisin ehdoin, esimerkiksi tuleeko asumisesta vaatia vuokranmaksua. Jos sovintoon ei päästä, voit hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän nimittämistä pesään, jolloin yhteishallinto lakkaa ja pesänselvittäjä käyttää yksin määräämisvaltaa.
Jos asiaan liittyy paljon riitaisuuksia, kuten todennäköisesti liittyy, suosittelen kääntymistä edullisen lakipuhelimemme puoleen. Myös saattaa olla kannattavaa kysyä tarkemmin siitä, miten mahdollinen ennakkoperintö tai suosiolahja vaikuttaa perinnönjakoa koskevassa laskelmassa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.