Puolisolla A omiin nimiin otettuja kulutusluottoja n. 50.000 €. Kulutusluottoja ei ole käytetty perheen elätykseen.

Puolisolla B omiin nimiin otettuja kulutusluottoja n. 25.000 €. Kulutusluotoista yksi n. 3000 € kulutusluotto käytetty perheen elatukseen (löytyy kuitit).

Kummallakaan puolisolla ei ole omaisuutta. Puolisolla A käytetty auto, arvo ei ole montaa tuhatta.

KYSYMYS:
Joutuuko puoliso B maksamaan avioeron osituksessa jotain puoliso A veloista?
Esim. puolet 50.000 - 25.000 / 2 = 12.500 €. Vähennetäänkö tuosta summasta perheen elatukseen käytetty 3000 € (alkuperäinen pääoma), vai miten?

Puoliso A on käyttänyt kulutusluotot omiin menoihinsa, eikä ole informoinut luotoista puoliso B:tä.

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Mikäli velka on tehty perheen elatusta varten, ovat molemmat puolisot siitä vastuussa sekä omasta että toisensa puolesta. Vastuu on siis yhteisvastuullisuutta, eli velkoja voi periä saamisiaan kummalta tahansa puolisoista. Elatusvelkana pidetään esim. vuokrakuluja sekä sähkön ja veden kulutuksesta johtuvia laskuja, vaikka laskut olisivatkin vain toisen puolison nimissä. Rahalainana otettu velka jää kuitenkin lain mukaan puolison yksin vastattavaksi, vaikka se olisikin otettu perheen elatusta varten. Tämä tarkoittaa, että koko 25.000 euron kulutusluotto kuuluu puolison B yksin vastattavaksi.

Jos puolisoilla olisi velkaa, josta he vastaavat yhteisvastuullisesti, katsottaisiin yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen.

Osituslaskelmassa puolisoiden velat pidetään toisistaan erillisinä, ja puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö lasketaan siten, että puolison omaisuuden arvosta vähennetään velat. Tietenkin, jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta, eli puoliso on ylivelkainen, ja toinen puoliso on samalla tavoin ylivelkainen, ei avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvosta ole jäljellä mitään, mitä toinen puoliso voisi joutua luovuttamaan osituksessa toiselle. Tällöin osituksessa kumpikaan puolisoista ei olisi siis velvollinen suorittamaan toiselle tasinkoa. Myös tilanteessa, jossa vain toinen puoliso olisi ylivelkainen, ei toisen vahingoksi voisi koitua ylivelkainen osuus, vaan ylivelkaisen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö merkittäisiin nollaksi.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset