Voiko alla olevan kaltaisessa tapauksessa tulla osituksen sovittelu kyseeseen? Yhteisesti 50/50 omistettu kiinteistö, josta lainaa jäljellä noin puolet arvosta.
Puolison osuus ulosmitattu omien kulutusluottojensa takia (uo velat syntyneet pois muuttoni jälkeen)
Minulla 100% omistuksessa velkainen asunto-osake, jonka ostin muuttaakseni pois yhteisestä asunnosta. Ostettu ennen avioeron vireille tuloa.
Minulla useita vuosia ennenaavioliittoa peritty 1/6osa jakamattomasta pesästä = kiinteistö jossa sisareni (osakkailla ei ole varaa lunastaa osuuttani) asuu.
Kummallakaan puolisolla ei talletuksia.
En saa lisää velkaa, eli en pysty maksamaan puolta tuosta 1/6osasta kuolinpesää puolisolle, eikä myynti tule kyseeseen, ei kukaan osta 1/6 talosta Yhteisen kiinteistön myynti ei kata summaa.

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Osituksen sovittelua harkittaessa on lain mukaan otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Sovittelu eli säännönmukaisesta puolittamisperiaatteesta poikkeaminen on katsottu sitä oikeutetummaksi, mitä lyhytaikaisempi avioliitto on kysymyksessä. Lyhytkestoisessa avioliitossa puolittamisperiaatteen kohtuuttomuus korostuu muun muassa silloin, jos puolison omaisuus on tullut hänen suvultaan perintönä ja hän joutuisi luovuttamaan tasinkona tuntuvan osan tätä omaisuutta tai sen arvoa.

Kysymyksessä ei ole mainittu, onko velkojen kattamista osituksessa jo tehty ja tämän jälkeen laskettu yhteen kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt. Jos ositusta ei ole vielä toimitettu, on otettava huomioon, että osituslaskelmassa mainitsemanne määräosa 1/6 kiinteistöstä on arvostettava sen arvoiseksi kuin siitä todennäköisesti markkinoilla saatava myyntihinta olisi, eli arvoon vaikuttaa alentavasti se, että kiinteistö on määräosaisessa yhteisomistuksessa. Kaikki puolison avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja puolison omat velat vähennetään laskennallisesti hänen bruttovarallisuudestaan. On otettava huomioon, että yhteinen velka katetaan säännönmukaisesti puoliksi kummankin omaisuudesta. Voitte olla velvollinen suorittamaan tasinkoa ainoastaan siltä osin kuin varallisuutenne arvo on suurempi kuin kaikki velkanne yhteenlaskettuna. Jos velkanne ovat suuremmat kuin varanne, ei ylivelkaisuus voi koitua vahingoksenne osituksessa.

Koska omaisuuden tosiasiallinen arvo markkinoilla, eli se, mitä sen myymisestä todennäköisesti olisi saatavissa, määrittelee yhdessä velkojen kanssa puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön, on tilanteessa, jossa näiden erotus on nollaa suurempi, ilmiselvää, että omaisuuden myymisellä on saatavissa se rahamäärä, joka tasingon suorittamiseen tarvitaan.

Jos esimerkiksi mainittu yhteisomistuksessa oleva kiinteistö on hankalaa myydä, mutta joudutte maksamaan osituksessa tasinkoa puolisollenne, voi vaihtoehtona olla esimerkiksi luovuttaa tasinkona osuus mainitsemastanne kiinteistöstä. Tasinkoa maksamaan velvollinen saa nimittäin itse päättää, mitä omaisuutta luovuttaa tasinkona; rahasuoritusta ei ole pakko tehdä. Mahdollista on esimerkiksi luovuttaa osa omistamastanne 1/6 osuudesta kiinteistöön, jolloin pian entisestä puolisostanne tulee yksi kiinteistön yhteisomistajista.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset