Hei! Olen joutunut ottamaan asumuseron miehestä hänen hoitamattoman alkoholisminsa tähden. Hän kieltäytyy menemästä hoitoon toistuvasti.
Yritimme vapaaehtoistöitä Nicaraguassa, mutta eihän siitä hänellä mitään tullut. Enen sinne lähtöä hän möi talonsa Raahessa. Voittoa velkojen jälkeen jäi n 20 000 eur. Niistä rahoista en ole saanut yhtään. Hänellä on vakituinen työpaikka Rautaruukilla, josta on ollut nyt vuorotteluvapaalla 6kk.
Minä olen peruspäivärahalla elävä työtöön, joka sai pari vuotta sitten äidin, mummon ja vaarin kuoleman johdosta pienen perinnön. Minulla on 10 000 eiroa korkeakorkoisella tilillä. Mieheni uhkaa ottaa aioeron ja viedä minulta nuo rahat. Voiko hän sen tehdä? Miten voin suojella vähäistä omaani? En halua hänelle lisää juomisrahaa antaa.
Terveisin Miia Jaakola

1 vastaus


Minilex

39 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei,

lähtökohtaisesti puolisot voivat suojella omaa omaisuuttaan avioeron varalta, tekemällä keskenään avioehtosopimuksen, jolla puolisot sulkevat omaisuutensa avio-oikeuden ulkopuolelle. Mikäli sinulla ja miehelläsi ei ole avioehtosopimusta, jolla olisitte sulkeneet omaisuutenne avio-oikeuden ulkopuolelle, toimitetaan välillänne eronne seurauksena ositus. Omaisuuden ositus katkaisee sinun ja miehesi välisen aviovarallisuussuhteen.
Käytännössä kyse on laskutoimituksesta, jossa omaisuutenne säästöt lasketaan ensin yhteen ja tämän jälkeen jaetaan puoliksi siten, että sekä sinä että miehesi saatte puolet yhteenlasketusta omaisuudestanne eli avio-osanne. Ositus voidaan toimittaa kun avioeronne tulee vireille tai kun avioliitto on purkautunut.

Yksinkertaistaen laskutoimitus voisi olla seuraavanlainen. Ajatellaan, että sinulla on omaisuutta 10 000 euroa ja velkaa 2 000 euroa. Tällöin omaisuutesi säästöksi jää 10 000 – 2 000 = 8 000 euroa. Jos miehelläsi on omaisuutta 20 000 euroa ja hänellä on velkaa esim. 5 000 euroa, on hänen omaisuutensa säästö 20 000 – 5 000 = 15 000 euroa.
Kun välillänne suoritetaan ositus jakautuu omaisuutenne siten, että sekä sinun että miehesi avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen, jolloin esimerkkimme mukaisesti säästöä olisi yhteensä 8 000 + 15 000 = 23 000 euroa. Tämä säästö jaetaan sitten puoliksi, jolloin avio-osienne suuruudeksi tulisi 23 000/2 = 11 500 euroa.
Koska esimerkissämme sinulla olisi omaisuuden säästöä alun perin vain 8 000 euroa olisi sinulla oikeus saada mieheltäsi tasinkoa. Tasinkoa voisit saada omaisuutesi säästön ja osituksen mukaan sinulle tulevan avio-osan välisen erotuksen verran, eli 11 500 – 8 000 = 3 500 euroa. Tasingon maksun kautta te molemmat saisitte koko avio-osanne eli 11 500 euroa.

Toisin sanoen, nykyisessä tilanteessasi miehesi ei voisi saada sinulta kaikkea säästössä olevaa omaisuuttasi. Mikäli avio-oikeuden alaisen omaisuutesi säästö on suurempi kuin miehesi avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö, voit joutua kuitenkin maksamaan tasinkoa miehellesi.

Yllä oleva esimerkki on hyvin yksinkertaistettu, sillä ositukseen vaikuttavat myös muut seikat. Puolisolla on avioliittolain (94§) mukaan mm. oikeus vastikkeeseen, mikäli toinen puolisoista on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus tai muulla oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä on aiheuttanut sen, että avio-oikeuden alainen omaisuus on olennaisesti vähentynyt. Avioliittolain (37§) mukaan puolisoiden nimittäin tulisi hoitaa avio-oikeuden alaista omaisuuttaan siten, ettei se aiheettomasti vähene toisen puolison vahingoksi. Vastike ei kuitenkaan ole konkreettista omaisuutta, jota toinen puolisoista saisi, vaan se on laskuerä, joka otetaan huomioon osituslaskelmassa.
Sitä, millainen toiminta oikeuttaa puolison saamaan vastiketta ei kuitenkaan ole tarkasti määritelty. Antamiesi tietojen perusteella onkin vaikea ottaa kantaa siihen, voisiko vastikesäännös tulla tilanteessasi sovellettavaksi.

Mikäli ette puolisosi kanssa pysty sopimaan osituksesta, jää vaihtoehdoksi pesänjakajan hakeminen tuomioistuimelta. Sovintoon pyrkiminen on kuitenkin suotavaa jo senkin vuoksi, ettei pesänjakajan toiminta ole ilmaista. Sovinnon aikaansaamiseksi voitte toki kääntyä myös lakimiehen puoleen sekä antaa osituksen toimittamisen lakimiehen tehtäväksi.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]