Mitä tapahtuu, jos avioehtoa ei noudata, ja kyseessä on noin sanottu avioehdon sopimusrikkomus? Päteekö sopimusoikeus, ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Tapauksesta ei ilmene, onko teillä avioehtosopimus vai tarkoitatteko esimerkiksi lakisääteistä avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Oletan kertomasi perusteella, että kysyt, mitä seuraa, jos rikkoo puolisoiden keskenään solmimaa avioehtosopimusta.
Yleisesti ottaen sopimukset sitovat osapuolia ja ne ovat voimassa sovitun ajan ja sovitulla tavalla. Toisin sanoen, jos rikkoo sopimusta, seuraavat siitä pääsääntöisesti sopimusoikeudelliset sanktiot. Avioehtosopimus on kuitenkin poikkeuksellinen sopimus siinä mielessä, että sen vaikutukset aktualisoituvat vasta omaisuuden ositusvaiheessa. Toisin sanoen, avioehtosopimuksella ei ole vaikutusta itse parisuhteen aikana, vaan vasta avioerotilanteessa. Täten se seikka, että laiminlyökö avioehtosopimuksen noudattamisen parisuhteen aikana, ei ole relevanttia.
Avioehtosopimuksen merkitys tulee kuvaan vasta, mikäli tulee avioero. Tällöin käynnistetään omaisuuden ositus. Avioehtosopimusta ei kuitenkaan ole pakko osapuolten noudattaa. Toisin sanoen, puolisot voivat jakaa omaisuutensa vapaasti avioehtosopimuksen määräyksistä piittaamatta. Kuitenkin jos jompikumpi puolisoista haluaa, että avioehtosopimusta noudatetaan, hän voi vedota avioehtosopimukseen.
Kohtuuttomuuteen johtavaa avioehtosopimusta voidaan myös sovitella. Avioehtosopimuksen määräykset voidaan sovittelussa sivuuttaa joko kokonaan tai osittain. Puoliso ei saa esimerkiksi perusteettomasti hyötyä avioehtosopimuksesta, eikä avioehtosopimus saa muutenkaan johtaa kohtuuttomuuteen (elleivät puolisot asiantilaa itse siis hyväksy). Sovittelua koskeva kanne nostetaan käräjäoikeudessa. Toisaalta aviopuoliso voi vaatia osituksen sovittelua myös heti ositusta toimitettaessa. Jos puolisot eivät muuta vaadi, ositus siis toimitetaan avioehtosopimuksen määräysten mukaisella tavalla tai siten, kuin puolisot keskenään sopivat. Avioehtosopimusta ei siis ole pakko noudattaa.
Mikäli teillä on pätevästi avioehtosopimuksen määrämuotoa noudattaen tehty avioehtosopimus, avioehtosopimus on siis voimassa. Sopimukset näet sitovat. Jos haluat kuitenkin vapautua avioehtosopimuksesta tai tehdä erisisältöisen avioehtosopimuksen, sinun pitää pääsääntöisesti tehdä uusi avioehtosopimus. Näin voit joko kumota vanhan avioehtosopimuksen tai muuttaa vanhaa avioehtosopimusta. On kuitenkin huomioitava, että avioehtosopimuksen muuttaminen ja uusiminen pitää tehdä avioehtosopimuksen määrämuotoa noudattaen.
Avioehtosopimuksen määrämuoto on seuraava: avioehtosopimus laaditaan kirjallisesti, merkitään päivämäärä ja molemmat puolisot allekirjoittavat asiakirjan. Kahden esteettömän henkilön on vielä todistettava avioehtosopimuksen aitous. Tämän jälkeen avioehtosopimus on rekisteröitävä maistraattiin. Huomio, että avioehtosopimusta ei saada pätevästi tehtyä sen jälkeen, kun avioero on pantu vireille tai avioero on astunut voimaan.
Avioehtosopimuksen määrämuodon noudattaminen on erittäin tärkeää. Muutoin avioehtosopimus voidaan todeta jonkun vaatimuksesta pätemättömäksi, mikäli muotomääräyksiä ei ole noudatettu. Tällöin avioehtosopimuksella ei tarvitse noudattaa ollenkaan. Toisaalta muotovirheen ohella pätemättömyysperusteena voi olla myös esimerkiksi avioehtosopimusta rasittava puolison tahtovirhe tai väärinkäsitys avioehtoa solmittaessa. Maistraatti ei kuitenkaan tutki avioehtosopimuksen pätevyyttä tai esimerkiksi muotovaatimusten noudattamista. Kääntäen, pätemätönkin avioehtosopimus on voitu rekisteröidä ja ositus toimittaa menestyksellisesti, kun kukaan ei ole väittänyt avioehtosopimusta pätemättömäksi. Avioehtosopimusta koskeva pätemättömyysväite on siis aina tehtävä erikseen joko jomman kumman puolison tai kolmannen toimesta.
Avioeron jälkeen ositus voidaan toimittaa joko puolisoiden kesken sopimusosituksena tai pesänjakajan avulla toimitusosituksena. Toimitusosituksen moitekanne pitää tehdä 6 kk kuluessa osituksen toimittamisesta, mikäli osituksessa on noudatettu väärää muotoa. Samoten sopimusosituksen väärää muotoa koskeva moitekanne tulee nostaa 6 kk kuluessa osituksen toimittamisesta. Puolisoiden keskenään toimittamassa sopimusosituksen sovittelukanteessa ei tarvitse noudattaa määräaikaa. Kanne tulee kuitenkin nostaa kohtuullisessa ajassa sovinto-ositussopimuksen tekemisestä. Pesänjakajan toimittamaa ositusta pitää kuitenkin aina moittia 6 kuukauden määräajassa, olipa perusteena sitten osituksen sovittelu tai moittiminen. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Halutessanne selvitellä avioehtosopimukseenne liittyviä asioita, kuten avioehdon tulkintaa, tai esimerkiksi uudistaa avioehtosopimuksenne, kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheemme. Hän auttaa teitä löytämään parhaimmat ja toimivimmat ratkaisut juuri teille.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
Minilex Oy
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Yleisesti ottaen sopimukset sitovat osapuolia ja ne ovat voimassa sovitun ajan ja sovitulla tavalla. Toisin sanoen, jos rikkoo sopimusta, seuraavat siitä pääsääntöisesti sopimusoikeudelliset sanktiot. Avioehtosopimus on kuitenkin poikkeuksellinen sopimus siinä mielessä, että sen vaikutukset aktualisoituvat vasta omaisuuden ositusvaiheessa. Toisin sanoen, avioehtosopimuksella ei ole vaikutusta itse parisuhteen aikana, vaan vasta avioerotilanteessa. Täten se seikka, että laiminlyökö avioehtosopimuksen noudattamisen parisuhteen aikana, ei ole relevanttia.
Avioehtosopimuksen merkitys tulee kuvaan vasta, mikäli tulee avioero. Tällöin käynnistetään omaisuuden ositus. Avioehtosopimusta ei kuitenkaan ole pakko osapuolten noudattaa. Toisin sanoen, puolisot voivat jakaa omaisuutensa vapaasti avioehtosopimuksen määräyksistä piittaamatta. Kuitenkin jos jompikumpi puolisoista haluaa, että avioehtosopimusta noudatetaan, hän voi vedota avioehtosopimukseen.
Kohtuuttomuuteen johtavaa avioehtosopimusta voidaan myös sovitella. Avioehtosopimuksen määräykset voidaan sovittelussa sivuuttaa joko kokonaan tai osittain. Puoliso ei saa esimerkiksi perusteettomasti hyötyä avioehtosopimuksesta, eikä avioehtosopimus saa muutenkaan johtaa kohtuuttomuuteen (elleivät puolisot asiantilaa itse siis hyväksy). Sovittelua koskeva kanne nostetaan käräjäoikeudessa. Toisaalta aviopuoliso voi vaatia osituksen sovittelua myös heti ositusta toimitettaessa. Jos puolisot eivät muuta vaadi, ositus siis toimitetaan avioehtosopimuksen määräysten mukaisella tavalla tai siten, kuin puolisot keskenään sopivat. Avioehtosopimusta ei siis ole pakko noudattaa.
Mikäli teillä on pätevästi avioehtosopimuksen määrämuotoa noudattaen tehty avioehtosopimus, avioehtosopimus on siis voimassa. Sopimukset näet sitovat. Jos haluat kuitenkin vapautua avioehtosopimuksesta tai tehdä erisisältöisen avioehtosopimuksen, sinun pitää pääsääntöisesti tehdä uusi avioehtosopimus. Näin voit joko kumota vanhan avioehtosopimuksen tai muuttaa vanhaa avioehtosopimusta. On kuitenkin huomioitava, että avioehtosopimuksen muuttaminen ja uusiminen pitää tehdä avioehtosopimuksen määrämuotoa noudattaen.
Avioehtosopimuksen määrämuoto on seuraava: avioehtosopimus laaditaan kirjallisesti, merkitään päivämäärä ja molemmat puolisot allekirjoittavat asiakirjan. Kahden esteettömän henkilön on vielä todistettava avioehtosopimuksen aitous. Tämän jälkeen avioehtosopimus on rekisteröitävä maistraattiin. Huomio, että avioehtosopimusta ei saada pätevästi tehtyä sen jälkeen, kun avioero on pantu vireille tai avioero on astunut voimaan.
Avioehtosopimuksen määrämuodon noudattaminen on erittäin tärkeää. Muutoin avioehtosopimus voidaan todeta jonkun vaatimuksesta pätemättömäksi, mikäli muotomääräyksiä ei ole noudatettu. Tällöin avioehtosopimuksella ei tarvitse noudattaa ollenkaan. Toisaalta muotovirheen ohella pätemättömyysperusteena voi olla myös esimerkiksi avioehtosopimusta rasittava puolison tahtovirhe tai väärinkäsitys avioehtoa solmittaessa. Maistraatti ei kuitenkaan tutki avioehtosopimuksen pätevyyttä tai esimerkiksi muotovaatimusten noudattamista. Kääntäen, pätemätönkin avioehtosopimus on voitu rekisteröidä ja ositus toimittaa menestyksellisesti, kun kukaan ei ole väittänyt avioehtosopimusta pätemättömäksi. Avioehtosopimusta koskeva pätemättömyysväite on siis aina tehtävä erikseen joko jomman kumman puolison tai kolmannen toimesta.
Avioeron jälkeen ositus voidaan toimittaa joko puolisoiden kesken sopimusosituksena tai pesänjakajan avulla toimitusosituksena. Toimitusosituksen moitekanne pitää tehdä 6 kk kuluessa osituksen toimittamisesta, mikäli osituksessa on noudatettu väärää muotoa. Samoten sopimusosituksen väärää muotoa koskeva moitekanne tulee nostaa 6 kk kuluessa osituksen toimittamisesta. Puolisoiden keskenään toimittamassa sopimusosituksen sovittelukanteessa ei tarvitse noudattaa määräaikaa. Kanne tulee kuitenkin nostaa kohtuullisessa ajassa sovinto-ositussopimuksen tekemisestä. Pesänjakajan toimittamaa ositusta pitää kuitenkin aina moittia 6 kuukauden määräajassa, olipa perusteena sitten osituksen sovittelu tai moittiminen. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Halutessanne selvitellä avioehtosopimukseenne liittyviä asioita, kuten avioehdon tulkintaa, tai esimerkiksi uudistaa avioehtosopimuksenne, kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheemme. Hän auttaa teitä löytämään parhaimmat ja toimivimmat ratkaisut juuri teille.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.