Kotitilallani tehtiin 80-90-lukujen vaihteessa sukupolvenvaihdos. Kaikki (rakennukset, pellot, metsät, karja, koneet) luovutettiin veljelleni, eikä minun suostumustani pyydetty mihinkään. Olin nähnyt vastaavia ja niissä vaadittiin sisarusten hyväksynnät. Sain sisarosuuden vähimmäismäärän (10.000 mk), mutta vasta sitten, kun erikseen kysyin velipojalta, että missä mennään, kun olin kuullut huhua vaihdoksesta.
Kuulun myös heikon adoption piiriin eli ottolapseuteni on vahvistettu 1968. Velipoika on ottovanhempieni ainoa biologinen lapsi. Ottovanhempani totesivat tilan siirtymisestä: "Laki ei velvoita meitä ilmoittamaan sinulle yhtään mitään. Me saamme tehdä omaisuudellemme, mitä me haluamme."
Ymmärtääkseni ottoisä on nyt kuollut, mutta minulle ei ole asiasta ilmoitettu.
Mitä pitäisi tehdä?
Kuulun myös heikon adoption piiriin eli ottolapseuteni on vahvistettu 1968. Velipoika on ottovanhempieni ainoa biologinen lapsi. Ottovanhempani totesivat tilan siirtymisestä: "Laki ei velvoita meitä ilmoittamaan sinulle yhtään mitään. Me saamme tehdä omaisuudellemme, mitä me haluamme."
Ymmärtääkseni ottoisä on nyt kuollut, mutta minulle ei ole asiasta ilmoitettu.
Mitä pitäisi tehdä?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
Minilex Oy
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Ilmeisesti sinut pyrittiin maksamalla 10 000 markkaa, ostamaan ulos maatilatalouteen liittyvistä asioista ja myös tulevan kuolinpesän yhteishallinnosta. Ottovanhempasi ilmeisesti toimivat näin sillä ajatuksella, että maksamalla 10 000 markkaa, saat samalla lakiosuutesi, etkä voi vaatia enää mitään perittävän kuoltua. Tämä siksi, että lakiosaa laskettaessa huomioidaan ennakkona perittävän eläessään antama ennakkoperintö. Tapauksesta ei kuitenkaan ilmene, mitä tarkoitatte sisarosuuden vähimmäismäärällä. Toisin sanoen, ei ole selvää, onko kyse ennakkoperinnöstä vai jostain muusta.
Käydään nyt ensin läpi, onko maatilan sukupolvenvaihdos mennyt oikeaoppisesti, kun suostumustasi ei kysytty. Sen jälkeen katsotaan, mitä voisit tehdä tilanteessa, jossa ottoisäsi on ilmeisesti kuollut kenenkään asiasta sinulle ilmoittamatta. Kolmannekseen käydään läpi sitä, että onko sinulla oikeus vaatia enää mitään tai oikeutta olla kuolinpesän osakkaana, kun sinulle on maksettu jo 10 000 markkaa perittävän eläessä ja kun ottovanhempasi ovat sanoneet, että saavat tehdä omaisuudellaan mitä haluavat.
Ensinnäkin sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla. Sukupolvenvaihdos voidaan tehdä joko luovuttajan eläessä tai hänen siirryttyään ajasta iäisyyteen. Tässä teidän tapauksessanne sukupolvenvaihdostoimiin on ryhdytty jo perittävän eläessä 80-90 lukujen vaihteessa. Sukupolvenvaihdos tapahtuu joko 1) myymällä maatila käyvästä arvostaan, 2) alihintaisella kaupalla, joka kuitenkin ylittää 75 % maatilan käyvästä arvosta, 3) lahjaluonteisella kaupalla, jossa maksettu korvaus on enintään 75 % maatilan käyvästä arvosta tai 4) lahjoituksella. Kertomastasi ei ilmene, onko velipoikasi saanut vastiketta sukupolvenvaihdoksessa. Sillä ei ole kuitenkaan vaikutusta. On nimittäin niin, että maatilan sukupolvenvaihdos saadaan toteuttaa niin, että maatilan oikeudet siirretään maatilan hoitoon sopivaksi tiedetylle henkilölle. Velipoikasi on ilmeisesti ollut maatilan töihin hyvä jatkaja. Mielipidettä sisaruksilta ei tarvitse kysyä sukupolvenvaihdokseen. Toisin sanoen, vaikkei suostumustasi sukupolvenvaihdokseen ole kysytty, on sukupolvenvaihdos tehty pätevästi. Lain mukaan suostumus sukupolvenvaihdokseen vaaditaan lähinnä niissä tilanteissa, kun kyseessä on perittävän kuolinpesä ja kuolinpesän osakkaiden joukosta etsitään tilalle sopivaa jatkajaa. Tällöin yksi kuolinpesän osakas voidaan päättää sopivaksi jatkajaksi maatilalle. Koska sukupolvenvaihdos toimitettiin kuitenkin perittävän eläessä, ei suostumusta oikeustoimeen sinulta tarvinnut kysyä, vaikka kyseessä onkin kotitilasi. Tämä johtuu siitä, että ottovanhempasi ovat ilmeisesti olleet tilan alkuperäiset omistajat. Omistaja saa tehdä omaisuudellaan oikeustoimia, kuten haluaa. Toisin sanoen, vaikka kotitilalla on esimerkiksi ollut tunnearvoa sinullekin, ei se estä omistajan oikeutta luovuttaa kotitilan omistajanoikeus eteenpäin sinulta kysymättä.
Toisekseen käydään läpi sitä, mitä voisit tehdä, jos epäilet ottoisäsi kuolleen kenenkään kertomatta. Sinun täytyy kääntyä velipoikasi ja ottoäitisi puoleen. Tämä on tärkeää lakiosaoikeutesi kannalta. Vaikka kuulutkin heikon adoption piiriin, pitää sinulle kuitenkin laskea lakiosa siinä missä biologiselle lapsellekin. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
Tapauksesta ei ilmene, minkä suuruinen perittävän jäämistö on. Toisin sanoen, ei käy ilmi, riittääkö saamasi 10 000 markkaa kattamaan lakiosaoikeutesi. Käytännössä kertomasi perusteella, on maatilan oikeuksien siirtyminen velipojallesi kuitenkin aiheuttanut tosiasiallisesti kuolinpesän varallisuuden olennaisen vähenemisen. Toisin sanoen ottovanhempiesi kuolinhetkellä, kuolinpesä on tehty käytännössä tyhjäksi siirtäen kaikki omaisuus velipojallesi perittävän eläessä. Kuitenkin tässä tilanteessa täytyy havaita se, että oikeuttasi lakiosaan ei voida tehokkaasti loukata. Ei ole mitenkään kirkossa kuulutettua, ettäkö saamasi 10 000 markkaa riittäisi lakiosaksi sinulle. Tämä selviää perunkirjoituksessa. Vainajan kuoltua on 3 kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta toimitettava perunkirjoitus, jossa summataan vainajan varat, velat, annetut ennakkoperinnöt jne. yhteen. Mikäli perunkirjoituksessa ilmenee, että lakiosan suuruutesi on suurempi kuin 10 000 markkaa, sinun pitää vaatia lakiosan täydennystä veljeltäsi puuttuvasta määrästä. Mikäli velipoikasi ei suostu lakiosan täydennystä maksamaan, sinun täytyy nostaa lakiosan täydennyskanne vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa, jossa haastat veljesi vastaajaksi. Lakiosan täydennyskanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon perittävän kuolemasta ja lakiosaoikeutta loukkaavasta oikeustoimesta, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. On huomioitava, että perittävän eläessä sinulle maksettu 10 000 markkaa huomioidaan ennakkona perintöosastasi.
Kolmanneksi käsitellään sitä tilannetta, olisiko sinulle pitänyt ilmoittaa ottoisäsi kuolemasta. Lain mukaan sen, joka kuolinpesän ottaa hoitoonsa, tulee viivytyksettä ilmoittaa kuolinpesän osakkaille kuolemantapauksesta. Näin voidaan käynnistää lainmukainen kuolinpesän yhteishallinto. Vainaja on ottoisäsi. Täten sinä kuulut kuolinpesän osakkaisiin. Sinulle olisi pitänyt ilmoittaa kuolemantapauksesta. Kuolinpesän hallintoonsa ottanut henkilö, siis joko leski tai velipoikasi, on syyllistynyt salatessaan kuolemantapauksen, laiminlyöntiin. Lain mukaan osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on lievä, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Milloin korvausvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti, kuitenkin siten, että se, jonka osalta vahingonkorvausta on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain siten alennetulla määrällä. Korvausvelvollisten kesken on korvausmäärä jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävän syyllisyyden määrä ja muut asianhaarat.
Olennaista on se, että kuulut ottoisäsi kuolinpesän osakkaisiin. Sinulla on oikeus käyttää puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnossa, osallistua kuolinpesän yhteishallinnon päätöksentekoon, hakea pesänselvittäjää, vaatia perinnönjakoa, vaatia lakiosaasi jne. Toisin sanoen, sinua ei voida sivuuttaa, kun ottoisäsi kuolinpesän tilaa selvitetään, vaikka oletkin heikon adoption alainen ja vaikka oletkin jo saanut perittävän eläessä 10 000 markkaa.
Kooten kaikki seikat yhteen. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa ilman sinun lupaasi. Sen sijaan perunkirjoitusta ja perinnönjakoa ei voida toteuttaa ilman sinua. Sinulla on myös oikeus käyttää puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnossa. Sinulla on oikeus korvaukseen vahingosta, minkä kuolinpesän yhteishallintoa hoitanut henkilö(t) on laiminlyönnillään aiheuttanut. Sinun kannattaa vaatia korvausta mahdollisesta vahingosta. Kannattaa myös selvittää, onko sinulla oikeus saada lakiosan täydennystä. Mikäli on, kannattaa vaatia lakiosan täydennystä pikimmiten.
Ota ensiksi yhteys velipoikaasi ja selvitä, onko ottoisäsi kuollut vai ei. Sen jälkeen, jos kuolemantapaus on käsillä, sinuna ottaisin pikimmiten yhteyttä lakimieheen. Hän auttaa sinua selvittämään oikeutesi asiassa. Tarvittaessa hän myös osaa auttaa sinua lakiosan täydennysvaatimuksen teossa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.