Kysymys koskee isäni ja hänen vaimonsa kuolinpesiä. Isäni kuoli ensin ja vaimo 6 kk myöhemmin. Kuolinpesiin kuuluu 1/2-osaa asumatosta kiinteistöstä Espoossa. Kuinka jaetaan näiden pesien kesken kiinteistön kulut, verot, vakuutukset yms. Pesienhoitajana toimiva siskopuoleni on päättänyt, että ne maksetaan isäni kuolinpesästä, koska kiinteistö oli isäni nimissä. Kuitenkin toinen puoli kiinteistöstä kuuluu siihen kuolinpesään, johon kuuluvat vain siskopuoleni. Olen valtakirjalla antanut siskopuolelle oikeuden hoitaa isäni kuolinpesän asioita, mutta valtakirjassa ei ole mitään mainintaa tuollaisesta kulujaosta.
Kuinka voin saada perinnön jakoon, kun siskopuolillani ei näytä olevan siihen halua. Perunkirjat tehty jo 2011.

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Esimerkiksi kiinteistöveron osalta verovelvollinen on kiinteistön omistaja. Jos kiinteistö omistetaan määräosin, kukin on velvollinen suorittamaan veron omasta osuudestaan kiinteistöön. Muidenkin kulujen suhteen lähtökohtaisesti määräosaisessa yhteisomistussuhteessa jokainen määräosan omistaja vastaa oman osuutensa suuruuden mukaan. Esimerkiksi silloin kun joku omistaa puolet kiinteistöstä, on tämän omistajan vastattavana puolet kiinteistön kuluista. Näin on ainakin silloin, kun tästä on ollut yhteisymmärrys tai sopimus yhteisomistajien kesken.

Koska kuolinpesä saa seuraantona samat oikeudet ja velvollisuudet, jotka henkilöllä A oli eläessään, vastaa A:n kuolinpesä niistä kuluista, jotka kuuluivat A:n vastattavaksi hänen eläessään. Tämä tarkoittaa, että jos puolisoilla A ja B oli määräosainen yhteisomistus ja kiinteistöön liittyvät kulut oli tarkoitus jakaa, tulee kulut jakaa myös A:n ja B:n kuolinpesien kesken. Tapauksessanne kiinteistö on ollut yksin isäsi nimissä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kiinteistöön voisi kohdistua ns. salainen yhteisomistus. Se, kumman nimiin omaisuus on merkitty, ei siten välttämättä määritä lopullisesti omistusoikeuksia oikeusriidan syntyessä näiden henkilöiden välisissä suhteissa. Osapuolten kesken yhteisomistuksen olemassaolon ja osuuksien suuruuden määrittää heidän yhteinen hankintahetkinen tarkoituksensa. Vasta jollei yhteisomistamisen tarkoituksesta ole esittää näyttöä, määräytyy omistus nimiperiaatteen perusteella, mikä tarkoittaa, että jos tapauksessa ei voida näyttää, että puolisot tarkoittivat omistaa kiinteistön yhteisesti, on isäsi katsottava omistavan kiinteistön yksin. Kuitenkin tässä vaiheessa perunkirjoitukset on jo pidetty, ja jos puolisoiden perukirjoissa lukee, että kumpikin omistaa vain puolet kiinteistöstä, on tämä vahva osoitus siitä, että molemmat kuolinpesät ovat jo myöntyneet olemaan yhteisymmärryksessä yhteisomistajuudesta. Jos tällainen yhteisomistus on olemassa, eivät kaikki kiinteistöstä aiheutuvat kulut kuulu yksin isäsi kuolinpesän vastattaviksi eikä niitä tule pesänhoitajankaan yksipuolisesti sysätä sen maksettavaksi. Näin ollen kiinteistön kulut tulisi jakaa kuolinpesien kesken puoliksi, ainakin kiinteistöveron osalta. Toisaalta salainen yhteisomistussuhde ei ole tehokas suhteessa velkojiin, eli esimerkiksi verottajalla on oikeus vaatia kiinteistöveron maksamista yksin siltä, jonka nimissä kiinteistö on. On siis erotettava salaisen yhteisomistuksen sitovuus yhteisomistajien välillä ja sen sitovuus näiden velkojiin.

Omistusoikeuden sitovuus yhteisomistajien välisessä suhteessa tarkoittaa, että salaiseksi jäänyt omistus voidaan vahvistaa viime kädessä tuomioistuimessa, mutta suositeltavaa on pyrkiä pääsemään asiasta sopimukseen.

Jos voidaan näyttää, että puolet kiinteistöön liittyvistä kuluista kuuluvat vaimon kuolinpesän vastattaviksi, niin se merkitsisi, että pesänhoitaja maksaisi mainitsemallasi tavalla toimiessaan vaimosi kuolinpesäle kuuluvia velkoja isäsi kuolinpesän varoilla. Se, ylittäisikö molempien pesien hoitaja näin menetellessään toimivaltuutensa, riippuu siitä, miten laaja on hänelle antamasi valtuutus toimia kuolinpesän edustajana. Toisaalta lienee helposti oletettavissa, ettei pesänhoitajalle ole tarkoitettu antaa valtaa toimia valtuuttajalle tällä tavalla vahinkoa aiheuttaen, jolloin hän voinee joutua mainitulla tavoin toimiessaan vahingonkorvausvastuuseen.

Jos et ole isäsi vaimon kuolinpesän osakas, et voi vaatia hänen pesänsä jakoa, mutta isäsi pesän jakoa sinulla on oikeus vaatia milloin vain sen jälkeen, kun pesä on selvitetty. Jakoa ei saa aloittaa ennen kuin kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon. Jaon voi saada vireille jokainen kuolinpesän osakas itsenäisesti. Pesänjakajan määrää tehtäväänsä tuomioistuin. Määräyksen antaa perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus. Jos siis jommankumman puolison kuolinpesän osakkaat eivät ole halukkaita pääsemään sopimukseen perinnönjaosta tai osituksen toimittamisesta, voit hakea pesänjakajaa, jolla on kelpoisuus tehdä sekä ositusta että perinnönjakoa koskevia oikeudellisia ratkaisuja.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »