Hei, minä ja partnerini aiomme rekisteröidä parisuhteemme nyt joulukuussa, olemme kuitenkin kokemattomia byrokratiassa ja nyt haluaisimme tietää kuinka toimia avioehdon suhteen.
Kumpikin haluaa pitää oman taloutensa täysin erillään ja luultavasti asumme myös eri osoitteessa ainakin suurinman osan aikaa. Eikö tämä ole aika suoraviivainen asia, joka on helppo merkitä avioehtoon? Kaikkialla sanotaan, että ehdon tekeminen on monimutkaista ja paikalla olisi oltava lakimies. Olemme kuitenkin vähävaraisia ja yhtä mieltä, siitä, että emme halua missään vaiheessa yhdistää talouttamme.
Jos eroamme, eikä avioehtoa ole, niin mitä silloin tapahtuu? Siis olettaen, että ei ole yhteistä omaisuutta ja kumpikaan ei halua päästä käsiksi toisen omaisuuteen?
Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
Kumpikin haluaa pitää oman taloutensa täysin erillään ja luultavasti asumme myös eri osoitteessa ainakin suurinman osan aikaa. Eikö tämä ole aika suoraviivainen asia, joka on helppo merkitä avioehtoon? Kaikkialla sanotaan, että ehdon tekeminen on monimutkaista ja paikalla olisi oltava lakimies. Olemme kuitenkin vähävaraisia ja yhtä mieltä, siitä, että emme halua missään vaiheessa yhdistää talouttamme.
Jos eroamme, eikä avioehtoa ole, niin mitä silloin tapahtuu? Siis olettaen, että ei ole yhteistä omaisuutta ja kumpikaan ei halua päästä käsiksi toisen omaisuuteen?
Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Avioehtosopimuksen muotovaatimuksista säädetään avioliittolaissa. Avioehtosopimukselta vaaditaan ensinnäkin sitä, että se on päivätty. Toisekseen sen on oltava asianmukaisesti allekirjoitettu. Kolmannekseen kahden henkilön on todistettava sopimus oikeaksi. Osapuolten on joko allekirjoitettava sopimus todistajien läsnä ollessa, tai tunnustettava todistajille allekirjoituksensa olevan oikea.
Todistajien on oltava esteettömiä. Oikeudenkäymiskaaressa listataan todistajan esteellisyyteen vaikuttavat asiat. Todistaja on esteellinen muun muassa siinä tapauksessa, että hän on alle 15-vuotias, häneltä puuttuu käsitys valan merkityksestä mielisairauden vuoksi, hän on itse osallinen oikeustoimeen, toimitus koskee hänen oikeuttaan tai tehdään hänen hyväkseen taikka hän on oikeudenkäymiskaaressa määrätyssä suhteessa osalliseen tai siihen, jonka hyväksi oikeustoimi tehdään.
Lopuksi avioehtosopimus on vielä rekisteröitävä. Sopimuksen voi jättää rekisteröitäväksi kumpi tahansa sopimuksen osapuolista. Sopimusta ei kuitenkaan voi rekisteröidä enää siinä vaiheessa, kun parisuhteen purkautuminen on jo tullut vireille.
Avio-oikeuden täydellisesti poissulkevalla avioehdolla voidaan määrätä, ettei kummallakaan puolisoista ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Avioehtosopimus voi tällaisessa tapauksessa olla melko yksinkertainen, sillä ei ole tarvetta määrätä sen tarkemmin omistussuhteiden jakautumisesta. Tärkeä on vain huomioida, että sopimus täyttää edellä luetellut muotovaatimukset.
Jos pätevää avioehtosopimusta ei ole, rekisteröidyn parisuhteen purkautuessa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisensa omaisuuteen. Osituksessa puolisoiden omaisuus siis jaetaan laskennallisesti puoliksi. Se, jolla on enemmän omaisuutta, voidaan velvoittaa toisen puolison vaatimuksesta maksamaan tasinkoa toiselle, jotta molempien osuus omaisuudesta on yhtä suuri. Avio-oikeus koskee muutakin kuin yhdessä hankittua omaisuutta. Ilman avioehtosopimusta avio-oikeuden ulkopuolelle jäävät lähinnä laissa mainitut poikkeukset, kuten lahja, jonka antaja on lahjakirjassa määrännyt, ettei lahjansaajan puolisoista ole oikeutta lahjaan tai sen tuottoon.
Toisaalta ositus toimitetaan lain mukaan jos puoliso sitä vaatii. Jos kummallakaan ei mahdollisessa erotilanteessa tai sen jälkeen ole vaatimuksia toista kohtaan, ei avio-oikeusperiaatteen mukaista ositusta ole pakko tehdä. Toisaalta kirjallinen, oikeudellisesti pätevä sopimus helpottaa asioiden hoitamista tulevaisuudessa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.