Minilex - Lakipuhelin

Isyyslaki

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Isyyslaissa säädetään isyyden toteamisesta, vahvistamisesta ja kumoamisesta. Useimmissa tapauksissa isyys voidaan todeta suoraan avioliiton tai tunnustamisen perusteella, mutta joskus isyyttä joudutaan selvittämään lastenvalvojan avulla tai viime kädessä nostamalla isyyskanne tuomioistuimessa. Isyys voidaan myös joissain tapauksissa kumota.

Isyyslain ensimmäinen luku sisältää niin sanotun isyysolettaman, eli aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Muussa tapauksessa isä on se, joka on siittänyt lapsen.

Lain toisessa luvussa säädetään isyyden selvittämisestä. Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia sellaisia tietoja, joiden nojalla isyys voidaan vahvistaa tai todentaa. Selvittämisestä huolehtii yleensä äidin kotikunnan lastenvalvoja. Laissa on erikseen listattu tilanteet, joissa lastenvalvojalla on oikeus alkaa selvittämään isyyttä. Isyyden selvittäminen alkaa neuvottelulla, johon osallistuvat lastenvalvoja, lapsen äiti ja tilanteesta riippuen myös muita henkilöitä. Sekä äidillä että neuvotteluun osallistuvalla miehellä on velvollisuus puhua neuvottelussa totta. Isyyden selvittämisessä voidaan käyttää apuna myös geneettistä ja lääketieteellistä selvitystä.

Luvuissa 3-5 säädetään isyyden tunnustamisesta ja vahvistamisesta. Kaikissa tapauksissa isyyden tunnustaminen ei ole mahdollista: tunnustaminen ei esimerkiksi yleensä voi koskea lasta, jolla on jo isä. Tunnustaminen voidaan tehdä joko lapsen syntymän jälkeen tai ennen sitä, jos laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Tunnustamisen jälkeen isyys vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa.

Isyyslain kuudes luku käsittelee isyyskannetta. Isyyskanteella voi vaatia isyyden vahvistamista oikeusteitse, ja sitä voi ajaa joko lapsi tai mies, joka katsoo olevansa lapsen isä. Jos lapsi ajaa kannetta, hän nostaa kanteen isäksi otaksumaansa miestä vastaan (miehiä voi olla myös useita). Mies puolestaan nostaa kanteen lasta vastaan. Lapsen kanneoikeus on laajempi kuin miehen, sillä mies voi nostaa kanteen vain tietyissä lain määräämissä tilanteissa.

Isyys voidaan kumota lain seitsemännessä luvussa määritellyllä tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että aviomiehen isyys kumotaan toisen miehen tunnustettua isyytensä. Tällöin lapsen juridinen isä vaihtuu. Toinen vaihtoehto on isyyden kumoaminen kanteella, jolloin lapsi saattaa jäädä isättömäksi.

Nykyinen isyyslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa. Uuteen lakiin tehtiin lukuisia muutoksia, jotka vahvistivat sekä isän että lapsen oikeuksia.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]