YK:n lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa turvataan lapsen oikeus molempiin vanhempiin. Lapsen kumpikaan vanhempi ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä isyyden selvittämisestä, sillä se on lapsen edun vuoksi pakottavaa oikeutta. Terminologia on syytä hallita isyyskysymyksissä: tuomioistuin voi vahvistaa isyyden miehelle vastoin isän ja äidin tahtoa, mutta se ei voi pakottaa vanhempaa lapsen huoltajaksi vastoin tämän vanhemman tahtoa.

Isyyden selvittäminen on lapsen edun mukaista

Jokaisella lapsella on lähtökohtainen oikeus molempiin vanhempiin. Siksi isyyden selvittäminen ei ole riippuvainen vanhempien aloitteellisuudesta, vaan lastenvalvoja pyrkii selvittämään avioliiton ulkopuolella syntymättömän lapsen isyyttä viran puolesta. Asia koskee vain avioliiton ulkopuolella syntyviä lapsia, koska avioliittoon syntyvään lapseen sovelletaan isyysolettamaa. Isyysolettamalla tarkoitetaan sitä, että äidin aviomies oletetaan lapsen isäksi. Äiti ja isä eivät voi sopia keskenään pätevästi siitä, ettei isyyttä selvitettäisi. Näin ollen isyysasiat ovat pakottavaa oikeutta. Syynä tähän on jo todetulla tavalla lapsen etu sekä oikeus molempiin vanhempiin.

Selvitettäessä isyyttä pyritään hankkimaan tiedot, joiden nojalla lapsen isä voidaan vahvistaa. Isyyttä selvittää ensisijaisesti lastenvalvoja, joka toimii kunnallisesti. Lastenvalvojan selvityksen jälkeen Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden. Äidin aviomies on automaattisesti lapsen isä avioliiton nojalla, mutta muutoin isyys on selvitettävä ja vahvistettava. Isyyden selvittäminen voidaan aloittaa jo ennen lapsen syntymää, esimerkiksi tunnustamalla isyys neuvolakäynnillä. Oikeusgeneettinen isyystutkimus voidaan kuitenkin tehdä vasta lapsen syntymän jälkeen. 

Jos lapsi kuolee ennen kuin isyys on selvitetty, asian käsittely raukeaa. Isyyttä ei selvitetä myöskään hedelmöityshoitoa saaneiden naisparien kohdalla. Isyyttä ei näin ollen selvitetä tilanteissa, joissa lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoitoa, ja lapsen toisena vanhempana on nainen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa on antanut suostumuksensa hedelmöityshoitoon. Tällöin toinen nainen voidaan vahvistaa lapsen äidiksi lapsen synnyttäneen äidin ohelle.

Miten isyys selvitetään?

Lapsen isyyden selvittämistä pyrkii ensisijaisesti edistämään äidin kotikunnan lastenvalvoja. Myös lapsen kotikunnan lastenvalvoja voi vastata isyyden selvittämisestä. Tämä koskee seuraavia tilanteita:

1. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, 
2. lapsen äiti on kuollut tai
3. lapsen äidillä ei ole Suomessa kotikuntaa. 

Tietyissä poikkeustapauksissa myös isän kotikunnan lastenvalvoja voi selvittää asiaa. Mikäli äidin, lapsen eikä isän kotikunnan lastenvalvoja ole lain mukaan vastuussa isyyden selvittämisestä, vastaa viime kädessä isyyden selvityksestä Helsingin kaupungin lastenvalvoja.

Ensisijaisesti isyyttä selvitetään siten, että lastenvalvoja neuvottelee äidin kanssa asiasta. Mikäli mahdollista, lastenvalvoja keskustelee asiasta myös isäehdokkaan kanssa. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, myös lapsi osallistuu neuvotteluihin. Mikäli isyys on tunnustettu asianmukaisesti ennen lapsen syntymää, ei neuvottelua ole tarpeen järjestää. Neuvottelussa pyritään selvittämään tiedot, joiden avulla isyys voidaan selvittää.

Lastenvalvojan velvollisuus on selvittää vanhemmille isyyden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä isyyden vahvistamisen merkitys ja sen oikeusvaikutukset. Sekä äidin että isän velvollisuus on kertoa totuus neuvotteluissa lastenvalvojan kanssa. Vaikka isäehdokas vastustaisi isyyden selvittämistä, on hänen pysyttävä totuudessa suhteessa viranomaisroolissa toimivaan lastenvalvojaan. Rehellisyysvelvoitteella pyritäänkin näin selvittämään lapsen todellista isää.

Lastenvalvojalla on lainmukainen oikeus saada tietoja, jotka ovat tarpeen isyyden selvittämistä varten. Näitä tietoja ovat esimerkiksi useat salassa pidettävät tiedot, jotta miehen henkilöllisyys ja asuinpaikka saadaan selvitettyä. Lastenvalvojalla on oikeus saada tietoja esimerkiksi miehen työnantajalta sekä tietyiltä majoitustoiminnan harjoittajilta. Näistä tiedoista säädetään tarkemmin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. 

Jos lastenvalvoja katsoo sen tarpeelliseksi, on isyyden selvittämiseksi tilattava oikeusgeneettinen isyystutkimus lapsesta, äidistä sekä miehestä, joka saattaa olla lapsen isä. Myös isäehdokas voi pyytää tällaisen tutkimuksen suorittamista. Lastenvalvojan tilaama oikeusgeneettinen tutkimus voidaan kuitenkin tehdä vain sen henkilön suostumuksella, josta näyte on tarkoitus ottaa. Mikäli tutkimus tehdään vainajasta, joka ei ole eläessään antanut suostumusta tällaiseen tutkimukseen, on oikeusgeneettiseen tutkimukseen saatava vainajan oikeudenomistajien suostumus. Ennen oikeusgeneettiseen tutkimukseen otettavan näytteen ottamista ja sen tilaamista on lastenvalvojan selostettava tutkittavalle tutkimukseen liittyvät toimenpiteet sekä sen merkitys isyyden selvittämiselle. Lastenvalvoja voi hankkia myös lääketieteellisen asiantuntijalausunnon lapsen siittämisajankohdasta, jos tällaisen lausunnon hankkimista on pidettävä tarpeellisena muut selvitykset huomioon ottaen.

Lastenvalvojan on viipymättä ilmoitettava isyystutkimukseen perustuvan lausunnon sisällöstä tutkittaville.

Vain 15-vuotta täyttänyt lapsi voi vastustaa isyyden selvittämistä

Kun oikeusgeneettinen isyystutkimus on suoritettu, on lastenvalvojan varattava miehelle mahdollisuus tunnustaa isyytensä. Tämä tilaisuus on varattava myös muun selvityksen valossa. Myös oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta kieltäytymistä voidaan pitää epäilyksenä isyydestä: mikäli henkilö on varma, ettei hän ole isä, on todennäköisempää, että hän suostuu tutkimukseen ja vapautuu vastuusta. Toisin kuin lastenvalvoja, tuomioistuin voi määrätä isyystutkimuksen pakkokeinoin suoritettavaksi. Jos mies ei tunnusta isyyttä eikä lapsi ole tullut täysi-ikäiseksi, lastenvalvoja ajaa lapsen puolesta kannetta isyyden vahvistamiseksi. Lapsen äidillä ei ole velvollisuutta edesauttaa isyyden selvittämistä, mutta hän ei voi myöskään estää lastenvalvojaa ajamasta tällaista kannetta.

Myös lapsi, jonka isyyttä ei ole vahvistettu, voi vaatia isyyden vahvistamista nostamalla kanteen isäksi otaksumaansa miestä vastaan. Mikäli isäoletettu on kuollut, voi kanteen nostaa myös miehen oikeudenomistajia vastaan. Mikäli lapsi on täyttänyt 15 vuotta ja vastustaa isyyden vahvistamista, ei kannetta isyyden vahvistamiseksi voida ajaa. Näin ollen ainut, joka voi pätevästi vastustaa isyyden vahvistamista tuomioistuimessa, on 15 vuotta täyttänyt lapsi. Kannetta ei voida laittaa vireille eikä asian käsittelyä saa jatkaa, jos lapsi on kuollut. Isyyden vahvistamista koskevassa oikeudenkäynnissä alaikäisen lapsen puhevaltaa käyttää lastenvalvoja, joka on selvittänyt isyyttä. Lapsen puhevaltaa saavat käyttää myös lapsen huoltaja sekä muu laillinen edustaja. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt lapsi saa itse käyttää puhevaltaansa oikeudenkäymiskaaren erityissäännösten puitteissa. Mikäli lastenvalvoja ja lapsen muu edustaja ovat erimielisiä, tulee suurempi painoarvo antaa lastenvalvojan mielipiteelle. Tuomioistuimen tulee varata tilaisuus kaikille niille, jotka ovat oikeutettuja käyttämään lapsen puhevaltaa edellä todetusti. Myös lapsen äidille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 

Isyyskanteen voi nostaa myös mies, joka uskoo olevansa lapsen isä. Tämä tulee kyseeseen usein tapauksissa, joissa äiti vastustaa lapsen isän selvittämistä. Miehellä on oikeus nostaa lasta vastaan isyyden vahvistamista koskeva kanne seuraavissa tilanteissa:

1. Lastenvalvoja on keskeyttänyt isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei ole saatu näytteitä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemiseksi tai
2. Jollei Digi- ja väestötietovirasto ole vahvistanut isyyttä ja siihen on muu syy kuin se, ettei äiti ja äidin aviomies tai 15 vuotta täyttänyt lapsi ole hyväksynyt tunnustamista. Sama koskee tilannetta, jossa tunnustus on annettu ennen lapsen syntymää eikä äiti ole hyväksynyt tunnustamista.

Miehen on pantava kanne vireille vuoden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon lastenvalvojan ja Digi- ja väestötietoviraston päätöksestä.

Tuomioistuin määrää hankittavaksi sellaiset selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi. Usein tämä tarkoittaa vastoin tahtoa selvitettävässä isyydessä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen määräystä. Tuomioistuin voi toteuttaa tämän tarvittaessa myös pakkokeinoin. Tuomioistuin varaa lastenvalvojalle tilaisuuden täydentää isyyden selvittämistä.

Yhteenveto

• YK:n lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa turvataan lapsen oikeus molempiin vanhempiin.
• Lapsen isyyden selvittämistä pyrkii ensisijaisesti edistämään äidin kotikunnan lastenvalvoja.
• Selvitettäessä isyyttä pyritään hankkimaan tiedot, joiden nojalla lapsen isä voidaan vahvistaa.
• Isyyskanteen voi nostaa myös mies, joka uskoo olevansa lapsen isä. 

Summary in English

• The United Nations Convention on the Rights of the Child safeguards a child's right to both parents.
• The primary responsibility for determining paternity lies with the child welfare officer in the mother's municipality of residence.
• When establishing paternity, efforts are made to gather information that can be used to confirm the child's father. This process aims to obtain the necessary evidence to establish the child's paternity.
• A man who believes himself to be the child's father can also initiate a paternity suit.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Onko lapsen äidillä ja/tai isäksi oletetulla velvollisuus tunnustaa isyys?

Lastenvalvoja pyrkii selvittämään lapsen isyyden lapsen edun vuoksi. Tämän vuoksi sekä äidille että isäoletetulle on asetettu laissa velvollisuus pysyä totuudessa asian selvittämisen edistämiseksi. Vanhemmilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta edistää asian selvittämistä. Tämä tarkoittaa, ettei äidin tarvitse kertoa, ketä epäilee isäksi, eikä isän tarvitse myöntää isyyttään. Asiassa ei kuitenkaan saa valehdella, äiti ei esimerkiksi saa tietoisesti tai tahallisesti antaa väärän miehen nimeä lastenvalvojalle.

2. Lapseni isä ei halua tunnustaa isyyttään, mutta aion nostaa isyyskanteen asian selvittämiseksi lapsen edun vuoksi. Jos isyys vahvistetaan tuomioistuimessa, tuleeko miehestä lapseni huoltaja? Entä tuleeko hänestä elatusvelvollinen?

Kun isyys vahvistetaan tuomioistuimessa, tulee miehestä juridisesti lapsen isä. Näin ollen hänelle syntyy myös elatusvelvollisuus lastaan kohtaan. Huoltajaksi ketään ei sen sijaan voi pakottaa vastoin omaa tahtoaan. 

3. Miten isyys selvitetään DNA-testillä?

Oikeusgeneettinen isyystutkimus otetaan pääsääntöisesti posken sisäreunasta sivelynäytteenä. DNA-näytteet annetaan lastenvalvojan valvonnassa. Ennen näytteen ottamista tulee henkilön olla juomatta ja syömättä vähintään puolen tunnin ajan. Sama koskee myös tupakointia ennen näytteenottoa. 

Aiheesta muualla

• Isyyden vahvistaminen (Minilex)
• Isyyskanne (Minilex)
• Isyyden vahvistaminen ja kumoamine (Digi- ja väestötietovirasto, dvv.fi)