- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Isyyskanteella tarkoitetaan isyyden vahvistamista käräjäoikeudessa. Isyyskanne voi koskea joko isyyden vahvistamista tai isyyden kumoamista. Isyyttä pyritään kuitenkin ensin selvittämään vapaaehtoisesti lastenvalvojan kanssa. Isyyskanteen voi nostaa tuomioistuimessa vasta, kun isyysasia ei ole muilla tavoin selvinnyt.
Isyyttä on pyrittävä selvittämään muilla keinoin ennen isyyskanteen nostoa
Isyyskanne voidaan nostaa isyyden vahvistamiseksi. Edellytyksenä isyyskanteen nostolle on kuitenkin se, että asiaa on pyritty selvittämään muilla tavoin ennen kanteen nostoa.
Lapsen isyyden selvittämistä pyrkii ensisijaisesti edistämään äidin kotikunnan lastenvalvoja. Mikäli äiti on kuollut tai hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa, vastaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja isyyden selvittämisestä. Sama koskee isyyden selvitystä tilanteissa, joissa lapsi on jo ehtinyt täyttää 15 vuotta. Tietyissä poikkeustapauksissa myös isän kotikunnan lastenvalvoja voi selvittää asiaa. Mikäli äidin, lapsen eikä isän kotikunnan lastenvalvoja ole lain mukaan vastuussa isyyden selvittämisestä, vastaa viime kädessä isyyden selvityksestä Helsingin kaupungin lastenvalvoja.
Ensisijaisesti isyyttä selvitetään siten, että lastenvalvoja neuvottelee äidin kanssa asiasta. Mikäli mahdollista, lastenvalvoja keskustelee asiasta myös isäehdokkaan kanssa. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, myös lapsi osallistuu neuvotteluihin. Mikäli isyys on tunnustettu asianmukaisesti ennen lapsen syntymää, ei neuvottelua ole tarpeen järjestää. Neuvottelussa pyritään selvittämään tiedot, joiden avulla isyys voidaan selvittää.
Lastenvalvojalla on laajat selvitysmahdollisuudet sekä velvollisuudet isyyden selvitystapauksissa. Lastenvalvojan velvollisuus on selvittää vanhemmille isyyden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä isyyden vahvistamisen merkitys ja sen oikeusvaikutukset. Sekä äidin että isän velvollisuus on kertoa totuus neuvotteluissa lastenvalvojan kanssa. Vaikka isäehdokas vastustaisi isyyden selvittämistä, on hänen pysyttävä totuudessa suhteessa viranomaisroolissa toimivaan lastenvalvojaan.
Jos lastenvalvoja katsoo sen tarpeelliseksi, on isyyden selvittämiseksi tilattava oikeusgeneettinen isyystutkimus lapsesta, äidistä sekä miehestä, joka saattaa olla lapsen isä. Myös isäehdokas voi pyytää tällaisen tutkimuksen suorittamista. Lastenvalvojan tilaama oikeusgeneettinen tutkimus voidaan kuitenkin tehdä vain sen henkilön suostumuksella, josta näyte on tarkoitus ottaa. Mikäli tutkimus tehdään vainajasta, joka ei ole eläessään antanut suostumusta tällaiseen tutkimukseen, on oikeusgeneettiseen tutkimukseen saatava vainajan oikeudenomistajien suostumus. Lastenvalvoja voi hankkia myös lääketieteellisen asiantuntijalausunnon lapsen siittämisajankohdasta, jos tällaisen lausunnon hankkimista on pidettävä tarpeellisena muut selvitykset huomioon ottaen.
Lastenvalvojan on viipymättä ilmoitettava isyystutkimukseen perustuvan lausunnon sisällöstä tutkittaville.
Isyyskanne isyyden vahvistamiseksi
Toinen isyyskanteen vaihtoehtoisista vahvistamistavoista on isyyden vahvistaminen tuomioistuimessa. Oikeus isyyskanteen nostoon on ensinäkin lapsella, jonka isyyttä ei ole vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston eikä tuomioistuimen päätöksellä eikä myöskään äidin avioliiton nojalla. Myös miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tietyn ehdoin oikeus isyyskanteen nostoon. Nämä ehdot ovat seuraavat:
- Lastenvalvoja on keskeyttänyt isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei ole saatu oikeusgeneettisen isyystutkimuksen vaatimaa näytettä
- Digi- ja väestötietovirasto ei ole vahvistanut isyyttä, ja syy tähän on jokin muu kuin tunnustamisen hyväksynnän puute.
Tunnustamisen hyväksynnällä tarkoitetaan sitä, että isyyden tunnustus on tietyissä tilanteissa äidin, aviomiehen ja/tai lapsen hyväksyttävä.
Jos lapsi itse nostaa isyyskanteen isyyden vahvistamiseksi, nostetaan kanne isäksi epäiltyä miestä vastaan. Isyyskanteen nosto on kuitenkin mahdollista vielä isäksi oletetun miehen kuolemankin jälkeen, jolloin kanne nostetaan miehen oikeudenomistajia (perillisiä) vastaan.
Isyyskanne isyyden kumoamiseksi
Isyyslain mukaan isyys on kumottava, jos käy ilmi, ettei isäksi vahvistettu mies olekaan tosiasiallisesti lapsen isä. Isyyden kumoamista koskevan kanteen saa käräjäoikeudessa nostaa lapsi, äiti sekä mies, jonka isyys lapseen on jo kertaalleen todettu joko avioliiton nojalla tai vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Lisäksi kanneoikeus on miehellä, joka otaksuu olevansa lapsen isä äidin aviomiehen sijasta. Tällä miehellä on tämä oikeus kuitenkin vain, jos kaikki seuraavista kolmesta ehdoista täyttyvät:
- Äiti ja aviomies ovat asuneet erillään lapsen syntymän aikaan,
- Mies, joka uskoo olevansa isä, on asunut yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja osallistunut lapsen hoitoon tai jos tämän miehen ja lapsen välille on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde ja
- Tuomioistuin arvio isyyskanteen noston olevan lapsen edun mukainen.
Kaikkien kolmen ehdon on täytyttävä yhtäaikaisesti, jotta miehellä, joka otaksuu aviomiehen sijaan olevan lapsen isä, on oikeus isyyskanteen nostoon isyyden kumoamiseksi. Näin ollen toisen miehen oikeus isyyden kumoamiskanteen nostoon ovat varsin kapeat.
Kanne isyyden kumoamiseksi nostetaan kaikkia niitä henkilöitä vastaan, joilla kantajan ohella on oikeus kanteen nostamiseen. Esimerkiksi lapsen nostaessa isyyskanteen isyyden kumoamiseksi, on kanne nostettava äitiä ja isäksi jo kertaalleen todettua miestä vastaan.
Isyyskanteen rajoitukset
Kuten jo edeltä on selvinnyt, ei isyyskannetta voi nostaa kuka tahansa, vaan isyyskanteen nostolle on oltava riittävät perusteet. Tästä seuraa esimerkiksi toisen miehen rajoitus nostaa isyyskanne äidin aviomiehen isyyden kumoamiseksi, joka mainittiin jo edellisessä kappaleessa. Perusteena rajoituksille on se, että on yleensä katsottu olevan lapsen edun mukaista, ettei tämän isä ”vaihdu” tarpeettomasti useampia kertoja kesken lapsen elämän. Lapsi voi nostaa itsenäisesti isyyskanteen vasta täytettyään 15 vuotta, mitä voidaan perustella lapsen henkisen iän tarpeenmukaisella kehityksellä.
Lapsi saa siis itsenäisen kanneoikeuden täytettyään 15 vuotta. Lapsen kanneoikeutta voi käyttää vain tämän iän saavuttanut lapsi itse. 15 vuotta nuoremmalle lapselle voidaan määrätä edunvalvoja lapsen kanneoikeuden käyttämistä varten, jos siihen on lapsen edun kannalta erittäin painava syy. Sama koskee jo 15 vuotta täyttänyttä lasta, joka ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene ymmärtämään asian merkitystä.
Kolmas keskeinen rajoitus seuraa aviomiehelle tai isyyden jo tunnustaneelle miehelle. Mikäli tällainen henkilö on saanut tietää äidin olleen sukupuoliyhteydessä toisen miehen kanssa ja silti lapsen syntymän jälkeen kirjallisesti ilmoittanut lapsen olevan hänen, ei mies voi perua enää isyyttään. Sama koskee tilannetta, jossa mies tietää, että toisen miehen siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen, ja hän on silti tunnustanut isyytensä kirjallisesti. Säännös perustuu jälleen lapsen etuun: on lapsen edun mukaista, ettei hänen isänsä ”vaihdu” hänen elämänsä aikana tarpeettomasti. Myöskään äidillä ei ole oikeutta nostaa isyyskannetta, jos äiti on kirjallisesti hyväksynyt miehen isyyden tunnustamisen, ja mies on tiennyt, ettei hän välttämättä ole lapsen biologinen isä.
Yhteenveto
- Isyyskanne voidaan nostaa isyyden vahvistamiseksi. Edellytyksenä isyyskanteen nostolle on kuitenkin se, että asiaa on pyritty selvittämään muilla tavoin ennen kanteen nostoa.
- Ensisijaisesti isyyttä selvitetään siten, että lastenvalvoja neuvottelee äidin kanssa asiasta ja mikäli mahdollista, lastenvalvoja keskustelee asiasta myös isäehdokkaan kanssa.
- Isyyskannetta ei voi nostaa kuka tahansa, vaan isyyskanteen nostolle on oltava riittävät perusteet.
- Jos lapsi itse nostaa isyyskanteen isyyden vahvistamiseksi, nostetaan kanne isäksi epäiltyä miestä vastaan
Summary in English
- A paternity lawsuit can be filed to establish paternity. However, it is a requirement that other means of establishing paternity have been attempted before bringing the lawsuit.
- Primarily, paternity is investigated by the child welfare officer, who discusses the matter with the mother and, if possible, also engages in discussions with the potential father. The aim is to reach a resolution through negotiation and dialogue.
- Not just anyone can initiate a paternity lawsuit; there must be sufficient grounds for doing so.
- If the child themselves brings a paternity lawsuit to establish paternity, the lawsuit is filed against the man suspected to be the father.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Millaisissa tilanteissa lastenvalvoja voi keskeyttää isyyden selvittämisen?
Lastenvalvoja voi keskeyttää isyyden selvityksen vain rajatuissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ne, joissa lapselle vahvistetaan synnyttäneen äidin lisäksi toinen äiti isyyden vahvistamisen sijasta. Myös silloin, kun isästä ei ole olemassa riittäviä tietoja isyyden selvittämiseksi, voi lastenvalvoja keskeyttää isyyden selvittämisen. Aiemmin keskeytetty isyyden selvitys voidaan kuitenkin myöhemmin käynnistää uudelleen, jos lastenvalvoja saa tietoonsa seikkoja, joiden perusteella isyyttä voidaan lähteä selvittämään.
2. Lapseni isä ei halua tunnustaa isyyttään, mutta aion nostaa isyyskanteen asian selvittämiseksi lapsen edun vuoksi. Jos isyys vahvistetaan tuomioistuimessa, tuleeko miehestä lapseni huoltaja? Entä tuleeko hänestä elatusvelvollinen?
Kun isyys vahvistetaan tuomioistuimessa, tulee miehestä juridisesti lapsen isä. Näin ollen hänelle syntyy myös elatusvelvollisuus lastaan kohtaan. Huoltajaksi ketään ei sen sijaan voi pakottaa vastoin omaa tahtoaan.
3. Miten isyys selvitetään DNA-testillä?
Oikeusgeneettinen isyystutkimus otetaan pääsääntöisesti posken sisäreunasta sivelynäytteenä. DNA-näytteet annetaan lastenvalvojan valvonnassa. Ennen näytteen ottamista tulee henkilön olla juomatta ja syömättä vähintään puolen tunnin ajan. Sama koskee myös tupakointia ennen näytteenottoa.
Aiheesta muualla
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Isyyden vahvistaminen voi vaatia oikeusgeneettisen tutkimuksen
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa