Avioliiton ulkopuolelle syntyvien lasten isyys on erikseen selvitettävä, jotta lapselle voidaan vahvistaa molemmat vanhemmat. Selvitys pyritään tekemään äitiysneuvolassa jo ennen lapsen syntymää, jolloin isä tunnustaa syntyvän lapsen omakseen ja äiti hyväksyy isän tunnustuksen. Myöhemmin isyys voidaan tunnustaa lastenvalvojan luona. Kun aviopari saa lapsen, ei isän tarvitse erikseen tunnustaa lasta, vaan isyysolettamasta seuraa, että aviomiestä pidetään lähtökohtaisesti syntyvän lapsen isänä.

Isyys pyritään tunnustamaan äitiysneuvolassa jo ennen lapsen syntymää

Kun lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on isyys erikseen selvitettävä ja vahvistettava. Tällöin isyyden vahvistaminen edellyttää toimia sekä lapsen vanhemmilta että viranomaistaholta. Isyys voidaan vahvistaa jo raskausaikana, jos isästä ei ole epäselvyyttä ja lapsen äiti hyväksyy tämän tunnustamisen. Mikäli syntyvän lapsen vanhemmat ovat keskenään avioliitossa, on aviomies automaattisesti avioliiton nojalla lapsen isä. Avioliiton nojalla myös isästä tulee oletusarvoisesti lapsen huoltaja äidin rinnalle. Tällöin isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa. 

Isyys on mahdollista tunnustaa raskausaikana äitiysneuvolassa seuraavien ehtojen täyttyessä:

1. Isyydestä ei ole epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä vanhempien välillä ja on olemassa vain yksi mahdollinen isä,
2. Vanhemmat haluavat, että isästä tulee lapsen toinen huoltaja,
3. Isyyden tunnustamisesta äitiysneuvolassa on sovittu etukäteen,
4. Molemmat vanhemmat ovat isyyden tunnustamisessa yhtäaikaisesti läsnä,
5. Vanhemmilla on tunnustuksessa mukanaan henkilöllisyysasiakirjat ja
6. Kaikkien tunnustamisessa läsnä olevien osapuolten kielitaito on riittävä asian hoitamiseksi.

Isyystunnustuksen vastaanottaa äitiysneuvolassa terveydenhoitaja tai kätilö. Mikäli vanhemmat odottavat useampaa lasta kerralla (kaksoset), tunnustetaan kaikkien lasten isyys kerralla ja samalla asiakirjalla.

Kun isyys on tunnustettu ennakollisesti äitiysneuvolassa, tulee isästä automaattisesti lapsen toinen huoltaja. Isyys tunnustetaan yleensä raskauden puolenvälin jälkeen. Neuvola toimittaa tarkistetun ja allekirjoitetun isyystunnustuksen (asiakirja) äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Lastenvalvoja lähettää myöhemmin kuittauksen tästä vastaanotetusta tunnustuksesta. Lapsen syntymästä lasketaan 30 päivän isyyden peruuttamis- ja kiistämisaika, jolloin raskauden aikana tunnustettu isyys on mahdollista perua. Tämän 30 päivän määräajan umpeuduttua lastenvalvoja lähettää isyysasiakirjan Digi-ja väestötietovirastoon. Viimeisenä Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden. Käsittelyaika isyysasioissa (tieto kesältä 2020) on Digi- ja väestötietovirastossa noin 2-4 viikkoa.

Mikäli äiti ja lapsen isä ovat menossa naimisiin, voi mies tunnustaa isyytensä myös vihkijälle.

Isyys voidaan tunnustaa myös toissijaisesti raskauden aikana lastenvalvojan luona, mikäli tunnustaminen äitiysneuvolassa ei jostain syystä onnistu. Myös lastenvalvojan luona tapahtuvassa tunnustuksessa on vanhemmilla oltava mukanaan henkilöllisyysasiakirjat. Lisäksi äidin on esitettävä todistus raskaudesta, esimerkiksi neuvolan äitiystietokortti.

 Isyyden tunnustaminen hedelmöityshoitojen yhteydessä

Isyyden määräytyminen hedelmöityshoitojen tuloksena syntyvälle lapselle toimii joiltakin osin eri tavalla, kuin ”tavallinen” tunnustaminen äitiysneuvolassa. Isyyden määräytyminen ja tunnustaminen riippuu siitä, kuka tai ketkä ovat antaneet suostumuksensa hedelmöityshoitoihin.

Tilanteessa, jossa pariskunta on saanut hedelmöityshoitoa yhdessä, on hoitoon suostumuksensa antanut mies lapsen isä. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, on isyys tunnustettava erikseen äitiysneuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Tällöin tunnustaminen tapahtuu edellisessä kappaleessa kuvatusti, siis samoin kuin isyystunnustus ”tavallisen” raskauden kohdalla. Hedelmöityshoitoa koskevan hoitosuostumuksen kopio liitetään isyystunnustuksen asiakirjoihin liitteenä.

Isyyden selvittämisestä voidaan tehdä keskeyttämispäätös, jos lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin. Keskeyttämispäätöksen jälkeen lastenvalvoja lopettaa isyysselvityksen. Tällaisessa tilanteessa äidin tulee tehdä lastenvalvojan luona tämä päätös henkilökohtaisesti. 

Mikäli lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin, mutta on rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa toisen naisen kanssa, voidaan asia useimmissa kunnissa käsitellä kunnallisen adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijän kanssa, ja tätä kautta vahvistaa lapselle toinen äiti isyyden vahvistamisen sijasta.

Isyystunnustuksen käsittely sekä isyyden vahvistaminen lapsen syntymän jälkeen

Edellä todetulla tavalla Digi- ja väestötietovirasto vastaa yhdessä kunnallisten lastenvalvojien kanssa isyyden selvittämisestä ja vahvistamisesta. Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista kunkin lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Tämä ilmoitus perustuu siihen, että ennakollisesti tunnustettu isyys vaatii vielä vahvistuksen lapsen syntymän jälkeen tullakseen täysimääräisenä voimaan. Lapsen syntymästä käynnistyy 30 päivän isyyden kiistämis- ja peruuttamisaika. Tänä aikana isyyden jo tunnustanut mies, toinen mies, joka uskoo olevansa oikea isä tai lapsen äiti voi kiistää tai peruuttaa ennakollisen isyystunnustuksen. Kiistäminen tai peruutus on tehtävä kirjallisesti kunnalliselle lastenvalvojalle. Tällaisen perumisen tai kiistämisen johdosta lastenvalvoja aloittaa isyyden selvittämisen.

Mikäli ennakollisesti tunnustettua isyyttä ei kiistetä tai peruta 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, lastenvalvoja toimittaa isyysasiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä. Tämän jälkeen Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden. Vanhemmat saavat tiedon vahvistetusta isyydestä joko postitse tai sähköisesti Digi- ja väestötietovirastolta.

 Isyyden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana, lastenvalvoja on yhteydessä äitiin lapsen isyyden selvittämiseksi. Isyyden selvittäminen edellyttää molempien vanhempien henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla. Oikeus isyyden selvittämiseen on myös 15 vuotta täyttäneellä lapsella. Kuten myös ennakollisessa isyyden tunnustamisessa, vaatimus asianomaisten henkilöllisyystodistuksista pätee myös lapsen syntymän jälkeisessä isyyden tunnustamisessa.

Lapsen syntymän jälkeen tehtävä isyystunnustus on tehtävä henkilökohtaisesti asiasta vastaavalle lastenvalvojalle, henkikirjoittajalle tai julkiselle notaarille. Syntymän jälkeinen tunnustus edellyttää, että isyydestä on riittävä selvitys. Tällaiseksi selvitykseksi on katsottu esimerkiksi äidin kuuleminen ja vahvistus sille, että mies tosiasiallisesti on lapsen isä. Kun tunnustusta vastaanottava viranomainen on saanut selvityksen ja kuullut osapuolia, voi hän vastaanottaa isyystunnustuksen. Syntymän jälkeisestä isyystunnustuksesta laaditaan asiakirja samaan tapaan kuin myös ennakollisesta isyystunnustuksesta.

Isyyskanne

Mikäli isyyttä ei saada selvitettyä tunnustamalla, mutta tarvittavat tiedot isyyden selvittämiseksi ovat olemassa, voidaan isyys vahvistaa tuomioistuimessa nostamalla isyyskanne. Isyyskanne voidaan nostaa joko isyyden vahvistamiseksi tai jo vahvistetun isyyden kumoamiseksi.

Oikeus isyyskanteen nostoon on ensinäkin lapsella, jonka isyyttä ei ole vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston eikä tuomioistuimen päätöksellä eikä myöskään äidin avioliiton nojalla. Myös miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tietyn ehdoin oikeus isyyskanteen nostoon. Nämä ehdot ovat seuraavat:

1. Lastenvalvoja on keskeyttänyt isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei ole saatu oikeusgeneettisen isyystutkimuksen vaatimaa näytettä
2. Digi- ja väestötietovirasto ei ole vahvistanut isyyttä, ja syy tähän on jokin muu kuin tunnustamisen hyväksynnän puute.

Tunnustamisen hyväksynnällä tarkoitetaan sitä, että isyyden tunnustus on tietyissä tilanteissa äidin, aviomiehen ja/tai lapsen hyväksyttävä. 

Jos lapsi itse nostaa isyyskanteen isyyden vahvistamiseksi, nostetaan kanne isäksi epäiltyä miestä vastaan. Isyyskanteen nosto on kuitenkin mahdollista vielä isäksi oletetun miehen kuolemankin jälkeen, jolloin kanne nostetaan miehen oikeudenomistajia (perillisiä) vastaan.

Isyyslain mukaan isyys on kumottava, jos käy ilmi, ettei isäksi vahvistettu mies olekaan tosiasiallisesti lapsen isä. Isyyden kumoamista koskevan kanteen saa käräjäoikeudessa nostaa lapsi, äiti sekä mies, jonka isyys lapseen on jo kertaalleen todettu joko avioliiton nojalla tai vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Lisäksi kanneoikeus on tietyin ehdoin myös miehellä, joka otaksuu olevansa lapsen isä äidin aviomiehen sijasta.

Kanne isyyden kumoamiseksi nostetaan kaikkia niitä henkilöitä vastaan, joilla kantajan ohella on oikeus kanteen nostamiseen. Esimerkiksi lapsen nostaessa isyyskanteen isyyden kumoamiseksi, on kanne nostettava äitiä ja isäksi jo kertaalleen todettua miestä vastaan.

Yhteenveto

• Avioliiton ulkopuolelle syntyvien lasten isyys on erikseen selvitettävä, jotta lapselle voidaan vahvistaa molemmat vanhemmat. 
• Isyystunnustuksen vastaanottaa äitiysneuvolassa terveydenhoitaja tai kätilö. Mikäli vanhemmat odottavat useampaa lasta kerralla (kaksoset), tunnustetaan kaikkien lasten isyys kerralla ja samalla asiakirjalla.
• Isyyden määräytyminen hedelmöityshoitojen tuloksena syntyvälle lapselle toimii joiltakin osin eri tavalla, kuin ”tavallinen” tunnustaminen äitiysneuvolassa. 
• Mikäli ennakollisesti tunnustettua isyyttä ei kiistetä tai peruta 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, lastenvalvoja toimittaa isyysasiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä. 
• Mikäli isyyttä ei saada selvitettyä tunnustamalla, mutta tarvittavat tiedot isyyden selvittämiseksi ovat olemassa, voidaan isyys vahvistaa tuomioistuimessa nostamalla isyyskanne ja jos lapsi itse nostaa isyyskanteen isyyden vahvistamiseksi, nostetaan kanne isäksi epäiltyä miestä vastaan.

Yhteenveto

 

• The paternity of children born outside of marriage must be determined separately in order to establish both parents for the child.
• The acknowledgment of paternity is received by a public health nurse or midwife at the maternity clinic. If the parents are expecting multiple children at once (twins, for example), the paternity of all children is acknowledged simultaneously and documented on the same form.
• Determining paternity for children conceived through assisted reproductive technologies may differ in certain aspects from the "standard" acknowledgment process at the maternity clinic.
• If a pre-established acknowledgment of paternity is not disputed or revoked within 30 days of the child's birth, the child welfare officer will submit the paternity documents to the Digital and Population Data Services Agency (Digi- and väestötietovirasto) within 30 days of the child's birth.
• If paternity cannot be determined through acknowledgment but the necessary information for determining paternity is available, it can be confirmed by filing a paternity lawsuit in court. If the child themselves initiates a paternity lawsuit to establish paternity, the lawsuit is filed against the alleged father.

​

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Missä vaiheessa raskautta isyys tunnustetaan?

Laissa ei ole säädetty ajankohtaa siitä, missä vaiheessa raskautta isyys olisi tunnustettava. Teoriassa isyyden voi siis tunnustaa missä kohdin raskautta tahansa. Suosituksena kuitenkin on, että tunnustus otettaisiin vastaan vasta raskausviikon 25 jälkeen. Perusteluna tälle ajankohdalle on se, että suurin keskenmenoriski on 25 raskausviikon jälkeen ohi.

2. Mikä rooli äidille ja isälle annettavalla isyystunnustuksen kopiolla on?

Tunnustamisasiakirja sisältää tärkeitä tietoja liittyen isyyden tunnustamiseen, kuten miten isyys perutaan ja minne isyystunnustus on lähetetty. Nämä ovat tiedot ovat tärkeitä olla olemassa varmuuden vuoksi, esimerkiksi jos äidin kotikunta vaihtuu raskauden aikana. Uuden kotikunnan lastenvalvojan on helpompi alkaa selvittää isyyttä, kun hänellä on perustiedot jo annetusta isyystunnustuksesta. Isyyden tunnustaminen tulee valmiiksi vasta, kun tunnustamisasiakirjassa on asianomaisten allekirjoitukset, ja siksikin on syytä antaa äidille ja tunnustajalle kopiot tästä asiakirjasta.

3. Tuleeko isyyden tunnustajasta automaattisesti lapsen huoltaja?

Ei tule. Mikäli isyys tunnustetaan ennakollisesti äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää, tulee tunnustajasta lapsen huoltaja, kun isyys on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä. Lastenvalvojan luona tapahtuvassa tunnustamisessa tunnustajasta ei tule automaattisesti lapsen huoltajaa, vaan asia on sovittava erikseen. Jos isyys tunnustetaan vasta lapsen syntymän jälkeen, tulee vanhempien erikseen hakea yhteishuoltajuutta, mikäli he haluavat yhdessä toimia lapsen huoltajina.

4. Jos lapsi syntyy kuolleena, vahvistetaanko isyyttä?

Jos isyys on tunnustettu ennakollisesti äitiysneuvolassa, ei Digi- ja väestötietovirasto vahvista lapsen syntymän jälkeen isyyttä, jos lapsi on syntynyt kuolleena. Jos isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, tekee lastenvalvoja isyyden selvittämisestä keskeyttämispäätöksen, eikä isyyttä tällöinkään selvitetä.

Aiheesta muualla

• Isyyden vahvistaminen ja kumoaminen (Digi- ja väestötietovirasto, dvv.fi)
• Isyyskanne (Minilex)
• Isyyden vahvistaminen (Minilex)