Minilex - Lakipuhelin

Isyyden kumoaminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Isyyden kumoamisella tarkoitetaan ratkaisua siitä, ettei lapsen isäksi aiemmin todettu mies olekaan lapsen isä. Tilanteesta riippuen isyys kumotaan joko Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai tuomioistuimessa nostamalla niin kutsuttu isyyskanne. Isyys kumotaan, jos toisen miehen isyydestä esitetään luotettava selvitys. Tällainen voi olla esimerkiksi äidin esittämä selvitys siitä, ettei äidin aviomies ole lapsen isä tai oikeusgeneettinen isyystutkimus.

 

Isyys on tunnustettava, jotta sen voi kumota

Lapsen äiti on automaattisesti se, joka synnyttää lapsen. Mikäli äiti on lapsen syntyessä avioliitossa, on aviomies avioliiton nojalla lapsen isä. Mikäli lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa, täytyy isyys vahvistaa erikseen lastenvalvojan luona tai raskauden aikana neuvolassa. Tämä koskee myös avoliitossa eläviä pareja. Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa isyyden 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä (niin kutsuttu isyyden peruuttamis- ja kiistämisaika). 

Mikäli isyyttä ei saada selvitettyä vapaaehtoisesti, voidaan isyys vahvistaa myös ilman tunnustamista tuomioistuimen päätöksellä. Lapsen huoltaja tai lastenvalvoja voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi alaikäisen lapsen puolesta. Tällöin lastenvalvoja tekee selvityksen koskien isyyttä, jonka perusteella tuomioistuin tekee päätöksensä. Huomionarvoista on myös, ettei äidillä ole oikeutta vastustaa lapsen isän selvittämistä. Jos mies katsoo olevansa lapsen isä, voi hän käynnistää isyyden selvityksen tunnustamalla isyytensä. Lapsen oikeus tuntea molemmat vanhempansa perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimukseen, ja on siksi vahvasti suojattu oikeus kansallisessa lainsäädännössämme.

 

Isyyden kumoaminen  päätöksellä

Isäksi oletetaan siis isyysolettaman perusteella äidin aviomies. Mikäli äidin aviomies ei ole lapsen isä, on isä lain mukaan se, joka on siittänyt lapsen tai se, jonka siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen muulla tavalla ja lapsi on tästä syntynyt. Hedelmöityshoitojen johdosta syntyneen lapsen isä on kuitenkin oikeudellisesta näkökulmasta lapsen isä vain, jos isä on yhteisymmärryksessä äidin kanssa aloittanut hedelmöityshoidot. Mikäli hoitoa on annettu äidille yksin, on mies lapsen isä vain, jos hän on suostunut isyyden vahvistamiseen hedelmöityshoidoista annetun lain mukaisesti. Kyseiseen lakiin pääset tutustumaan täältä.

Isyys on kuitenkin kumottava, jos käy ilmi, ettei mies olekaan lapsen isä laissa tarkoitetulla tavalla. Toinen mies voi tunnustaa isyytensä ilmoittamalla olevansa lapsen isä. Tämä ilmoitus on tehtävä lastenvalvojalle, Digi- ja väestötietoviraston päällikölle, henkikirjoittajalle tai julkiselle notaarille. Tunnustus voidaan tehdä myös vihkijälle, jos mies haluaa avioliittoa solmittaessa tunnustaa olevansa kihlattunsa lapsen isä. Tunnustamislausuman vastaanottajan on toimitettava isyystunnustus viipymättä kunnan isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle. Aviomiehen isyys kumoutuu, kun toinen mies on näin tunnustanut isyytensä ja se on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa. 

Lapsen äiti sekä äidin aviomies voivat myös yhdessä pyytää isyyden selvittämistä lastenvalvojalta. Jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei aviomies ole lapsen isä, voi Digi- ja väestötietovirasto vanhempien yhteisestä hakemuksesta vahvistaa, ettei aviomies ole lapsen isä. Tämä hakemus on tehtävä kyseiselle virastolle vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Digi- ja väestötietovirastossa kumotusta tai vahvistetusta isyydestä ei voi valittaa. 

 

Isyyden kumoaminen Digi- ja väestötietoviraston kanteen perusteella

Isyyden kumoamista koskevan kanteen voi nostaa käräjäoikeudessa lapsi, äiti sekä mies, jonka isyys on todettu avioliiton perusteella tai jonka isyys on Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä vahvistettu. Lapsi saa itsenäisen kanneoikeuden täytettyään 15 vuotta. Lapsen kanneoikeutta voi käyttää vain tämän iän saavuttanut lapsi itse. 15 vuotta nuoremmalle lapselle voidaan määrätä edunvalvoja lapsen kanneoikeuden käyttämistä varten, jos siihen on lapsen edun kannalta erittäin painava syy. Sama koskee jo 15 vuotta täyttänyttä lasta, joka ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene ymmärtämään asian merkitystä.

Lapsen, äidin sekä aiemmin isäksi todetun miehen lisäksi oikeus isyyskanteen nostoon on sellaisella, joka katsoo olevansa aviomiehen tai Digi- ja väestötietovirastossa jo vahvistetun isän sijaan lapsen biologinen isä. Tämä oikeus on toisella miehellä ainoastaan, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:

  1. Äiti ja aviomies ovat asuneet erillään lapsen syntymän aikaan;
  2. Isyyskanteen nostaja on asunut yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja osallistunut lapsen hoitoon tai jos kantajan ja lapsen välillä on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde; ja
  3. Tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen.

Näin ollen ehdot jo kertaalleen vahvistetun isän isyyden kumoamiseksi ovat tiukat. Lainsäädännön taustalla on ajatus lapsen edusta: on yleensä lapsen edun mukaista, että hänelle vahvistetaan isä vain kerran.

 

Isyyskanteen noston rajoitukset

Isyyskannetta ei voi nostaa kuka tahansa, vaan isyyskanteen nostolle on oltava riittävät perusteet. Tästä seuraa esimerkiksi toisen miehen rajoitus nostaa isyyskanne äidin aviomiehen isyyden kumoamiseksi, joka mainittiin jo edellisessä kappaleessa. Lapsi voi nostaa itsenäisesti isyyskanteen täytettyään 15 vuotta, mitä voidaan perustella lapsen henkisen iän tarpeenmukaisella kehityksellä.

Kolmas keskeinen rajoitus seuraa aviomiehelle tai isyyden jo tunnustaneelle miehelle. Mikäli tällainen henkilö on saanut tietää äidin olleen sukupuoliyhteydessä toisen miehen kanssa ja silti lapsen syntymän jälkeen kirjallisesti ilmoittanut lapsen olevan hänen, ei mies voi perua enää isyyttään. Sama koskee tilannetta, jossa mies tietää, että toisen miehen siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen, ja hän on silti tunnustanut isyytensä kirjallisesti. Säännös perustuu jälleen lapsen etuun: on lapsen edun mukaista, ettei hänen isänsä ”vaihdu” hänen elämänsä aikana tarpeettomasti. Myöskään äidillä ei ole oikeutta nostaa isyyskannetta, jos äiti on kirjallisesti hyväksynyt miehen isyyden tunnustamisen, ja mies on tiennyt, ettei hän välttämättä ole lapsen biologinen isä.

 

 

Yhteenveto

  • Lapsen äiti on automaattisesti se, joka synnyttää lapsen. Mikäli äiti on lapsen syntyessä avioliitossa, on aviomies avioliiton nojalla lapsen isä. Muissa tapauksissa isän täytyy vahvistaa isyys.
  • Isyys on kuitenkin kumottava, jos käy ilmi, ettei mies olekaan lapsen isä laissa tarkoitetulla tavalla. 
  • Isyyskannetta ei voi nostaa kuka tahansa, vaan isyyskanteen nostolle on oltava riittävät perusteet. 

 

Summary in English

  • The mother of a child is automatically considered the legal mother if she gives birth to the child. If the mother is married at the time of the child's birth, her husband is presumed to be the child's father based on the marriage. In other cases, the father must establish paternity.
  • However, paternity can be challenged and revoked if it is proven that the man is not the child's father according to the law's definition.
  • Not just anyone can bring a paternity suit; there must be sufficient grounds for it. The person bringing the paternity suit must have valid reasons and evidence to support their claim.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Olen avioliitossa, mutta aviomieheni ei ole odottamani lapsen isä. Haluaisin kuitenkin, että lapseni biologinen isä vahvistettaisiin hänen isäkseen aviomieheni sijasta. Miten voin kumota isyysolettaman?

Kuten jo mainitsitkin kysymyksessäsi, aviomiehesi on automaattisesti lapsesi isä avioliittonne nojalla. Tämä perustuu suoraan isyyslakiin. Mikäli haluat kumota tämän isyysolettaman, tulee sinun saattaa tämä lastenvalvojan tietoon. Tällöin lastenvalvoja kutsuu äidin, aviomiehen sekä toisen miehen neuvotteluun, jossa pyritään selvittämään isyyttä. Asia selviää nopeasti, jos sekä aviomies että toinen mies tunnustavat toisen miehen isyyden. Tarvittaessa lastenvalvoja voi tilata oikeusgeneettisen isyystutkimuksen. Lapsen biologinen isä voi tunnustaa isyytensä jo ennen lapsen syntymää, jonka jälkeen isyys vahvistetaan lapsen syntymän jälkeen alkavan 30 päivän isyyden peruuttamisajan kuluttua Digi- ja väestötietovirastossa.

2. Kuinka kauan isyyden vahvistamisessa kestää? Mistä tiedän, onko isyys jo vahvistettu?

Isyyden vahvistaminen tapahtuu Digi- ja väestötietovirastossa ja on siten riippuvainen DVV:n kulloisistakin käsittelyajoista. Päätöksen saattaa saada hyvinkin nopeasti, mutta ruuhkautuneena isyyden vahvistaminen voi viedä joitain viikkoja. Kun isyys on vahvistettu, Digi- ja väestötietovirasto postittaa vanhemmille päätöksen isyyden vahvistamisesta. Asian voi myös tarkistaa reaaliajassa suomi.fi-palvelusta.

3. Kuka on lapsen huoltaja? Miten isyyden kumoaminen vaikuttaa tähän?

Lapsen huoltaja on automaattisesti se, joka on synnyttänyt lapsen. Jos vanhemmat ovat avioliitossa keskenään, aviomies on suoraan avioliiton nojalla lapsen isä sekä lapsen huoltaja. Jos isyys on tunnustettu ennen lapsen syntymää, tulee isästä lapsen huoltaja, kun isyys on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa. Jos isyys tunnustetaan vasta syntymän jälkeen, on vain äiti lapsen huoltaja, elleivät vanhemmat toisin lastenvalvojan luona sovi. Jos isyys kumotaan, kumoutuu pääsääntöisesti myös miehen huoltajuus lapseen.

 

Aiheesta muualla

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]