Minilex - Lakipuhelin

Isyyden muutos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Isyys on tarkoitettu pysyväksi tilaksi. Kun isyys on joko todettu tai vahvistettu, isyyttä ei ole mahdollista muuttaa pelkällä ilmoituksella.

Jos isyys halutaan muuttaa, puhutaan isyyden kumoamisesta. Isyyden kumoaminen on ratkaisu siitä, että lapsen isäksi todettu tai vahvistettu mies ei ole lapsen isä. Isyyslain tavoitteena on aina todeta tai vahvistaa lapsen isäksi biologinen isä, eli lapsen äiti tai mies eivät voi vapaasti valita, kuka merkitään lapsen isäksi.

Kun isyys halutaan kumottavaksi, tulee osapuolten itse hankkia näyttöä siitä, että isäksi merkitty ei todellisuudessa ole lapsen isä. Osapuolilta ei kuitenkaan vaadita, että DNA-testit olisi tehty, mutta jonkinlaisia perusteita vaatimukselle täytyy esittää.

Isyys voidaan kumota joko Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai käräjäoikeuden ratkaisulla.

Isyys voidaan kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä, jos isyys on todettu äidin avioliiton perusteella. Virasto voi kumota tällaisen isyyden kuitenkin ainoastaan kahdessa tapauksessa.

Digi- ja väestötietovirasto voi kumota aviomiehen isyyden, jos on kyse kumoavasta tunnustamisesta. Jos ulkopuolinen mies tunnustaa isyytensä ja äiti ja aviomies hyväksyvät tunnustamisen, myös virasto hyväksyy tunnustuksen. Tällöin virasto vahvistaa tunnustajan olevan lapsen isä, ja samalla aviomiehen isyys kumoutuu.

Jos äiti ja aviomies ovat epävarmoja siitä, onko aviomies lapsen isä, he voivat pyytää lastenvalvojalta isyyden selvittämistä. Tällöin lastenvalvoja yleensä teettää oikeusgeneettisen isyystutkimuksen. Jos tutkimus osoittaa, että aviomies ei ole lapsen isä, virasto voi vanhempien yhteisestä hakemuksesta vahvistaa, että aviomies ei ole lapsen isä. On kuitenkin huomioitava, että avioparin tulee pyytää isyyden selvittämistä lastenvalvojalta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Lisäksi avioparin on tehtävä hakemus isyyden kumoamisesta Digi- ja väestötietovirastolle ennen kuin vuosi on kulunut lapsen syntymästä. Näiden määräaikojen jälkeen isyyden kumoaminen on toki vieläkin mahdollista, mutta ainoastaan nostamalla käräjäoikeudessa isyyden kumoamiskanne.

Lisäksi on huomattava, että molemmat yllä esitetyt tapaukset edellyttävät, että vanhemmat ovat yksimielisiä. Esimerkiksi äiti ei voi pyytää lastenvalvojalta isyyden selvittämistä, ilman että aviomies siihen suostuu. Kun virasto on tehnyt asiassa päätöksen, siihen ei saa hakea muutosta. Ainut muutoksenhakukeino on kumoamiskanne käräjäoikeudessa.

Isyyden kumoamiskanne voidaan nostaa, jos isyys on todettu avioliiton perusteella tai vahvistettu Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Jos tuomioistuin on aikaisemmin vahvistanut isyyden vahvistamiskanteen johdosta, isyyttä ei voida enää kumota.

Isyyden kumoamista koskevan kanteen saa käräjäoikeudessa nostaa lapsi, äiti tai mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä vahvistettu. Tietyissä tapauksissa myös ulkopuolinen mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, voi nostaa kumoamiskanteen. Kanne on nostettava edellä mainittuja henkilöitä vastaan. Esimerkiksi, jos aviomies nostaa kumoamiskanteen, hänen on kanteessaan merkittävä vastapuoliksi sekä lapsi että lapsen äiti.

Kumoamiskanteelle on asetettu useita rajoituksia, jolloin kannetta ei saa nostaa. Kanetta isyyden kumoamiseksi ei esimerkiksi voida panna vireille, jos lapsi on kuollut. Myös määräajat kanteen nostamiselle ovat suhteellisen tiukat. Äidin ja aviomiehen on pantava kanne vireille kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Jos miehen isyys on vahvistettu tunnustamisen perusteella, isyytensä tunnustaneen miehen ja äidin on pantava kanne vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun isyys on vahvistettu.

Poikkeuksellisesti tämän ajan jälkeen vireille pantu kanne voidaan tutkia, jos kumoamista haluavalla on ollut erittäin painava syy, jonka vuoksi kannetta ei ole aikaisemmin voitu nostaa. Tämä tarkoittaa, että aviomies esimerkiksi vasta useamman vuoden jälkeen saa kuulla, että lapsen äiti on ollut jonkun muun kanssa sukupuoliyhteydessä.

Miehellä, joka katsoo olevansa äidin avioliiton aikana syntyneen lapsen isä, on hyvin rajoitettu kanneoikeus. Hän saa nostaa kanteen aviomiehen isyyden kumoamiseksi ainoastaan, jos:

1. äiti ja aviomies ovat asuneet erillään lapsen syntymän aikaan;

2. kantaja on asunut yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja osallistunut lapsen hoitoon tai jos kantajan ja lapsen välille on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde; ja

3. tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen.

Lapsi voi nostaa isyyden kumoamiskanteen milloin tahansa eli hänen kanneoikeuttaan ei ole ajallisesti rajoitettu. Lapsi ei voi myöskään päteväsi luopua kanneoikeudestaan toisin kuin aviomies tai isyytensä tunnustanut mies.

Aviomiehellä tai isyytensä tunnustaneella miehellä ei ole oikeutta nostaa kannetta, jos hän saatuaan tietää toisen miehen olleen sukupuoliyhdynnässä äidin kanssa tai toisen miehen siittiöitä käytetyn äidin hedelmöittämiseen lapsen siittämisaikana on lapsen syntymän jälkeen kirjallisesti ilmoittanut, että lapsi on hänen. Äidillä ei ole oikeutta nostaa kannetta, jos hän on kirjallisesti hyväksynyt edellä tarkoitetun ilmoituksen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]