- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Elleivät syntyvän lapsen vanhemmat ole keskenään naimisissa, täytyy isyys tunnustaa erikseen. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa, mutta tunnustus on mahdollista tehdä myös kunnallisen lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat eivät ole aktiivisesti pyrkineet tunnustamaan isyyttä ennen lapsen syntymää, pyrkii lastenvalvoja selvittämään isyyttä lapsen syntymän jälkeen.
Isyys pyritään tunnustamaan ensisijaisesti äitiysneuvolassa jo ennen lapsen syntymää
Yhä useampi lapsi syntyy avioliiton ulkopuolelle, mikä selittyy esimerkiksi avoliittojen voimakkaalla kasvulla. Tällöin isyyden vahvistaminen edellyttää toimia sekä lapsen vanhemmilta että viranomaistaholta. Isyys voidaan vahvistaa jo raskausaikana, jos isästä ei ole epäselvyyttä ja lapsen äiti hyväksyy tämän tunnustamisen. Mikäli syntyvän lapsen vanhemmat ovat keskenään avioliitossa, on aviomies automaattisesti avioliiton nojalla lapsen isä. Avioliiton nojalla myös isästä tulee oletusarvoisesti lapsen huoltaja äidin rinnalle. Tällöin isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa.
Isyys on mahdollista tunnustaa raskausaikana äitiysneuvolassa seuraavien ehtojen täyttyessä:
- Isyydestä ei ole epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä vanhempien välillä ja on olemassa vain yksi mahdollinen isä,
- Vanhemmat haluavat, että isästä tulee lapsen toinen huoltaja,
- Isyyden tunnustamisesta äitiysneuvolassa on sovittu etukäteen,
- Molemmat vanhemmat ovat isyyden tunnustamisessa yhtäaikaisesti läsnä,
- Vanhemmilla on tunnustuksessa mukanaan henkilöllisyysasiakirjat ja
- Kaikkien tunnustamisessa läsnä olevien osapuolten kielitaito on riittävä asian hoitamiseksi.
Isyystunnustuksen vastaanottaa äitiysneuvolassa terveydenhoitaja tai kätilö. Mikäli vanhemmat odottavat useampaa lasta kerralla (monikkoraskaus), tunnustetaan kaikkien lasten isyys kerralla ja samalla asiakirjalla.
Kun isyys on tunnustettu ennakollisesti äitiysneuvolassa, tulee isästä automaattisesti lapsen toinen huoltaja. Isyys tunnustetaan yleensä raskauden puolenvälin jälkeen. Neuvola toimittaa tarkistetun ja allekirjoitetun isyystunnustuksen (asiakirja) äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Lastenvalvoja lähettää myöhemmin kuittauksen tästä vastaanotetusta tunnustuksesta. Lapsen syntymästä lasketaan 30 päivän isyyden peruuttamis- ja kiistämisaika, jolloin raskauden aikana tunnustettu isyys on mahdollista perua. Tämän 30 päivän määräajan umpeuduttua lastenvalvoja lähettää isyysasiakirjan Digi-ja väestötietovirastoon. Viimeisenä Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden. Käsittelyaika isyysasioissa on Digi- ja väestötietovirastossa noin 2-4 viikkoa.
Isyys voidaan tunnustaa myös toissijaisesti raskauden aikana lastenvalvojan luona, mikäli tunnustaminen äitiysneuvolassa ei jostain syystä onnistu. Myös lastenvalvojan luona tapahtuvassa tunnustuksessa on vanhemmilla oltava mukanaan henkilöllisyysasiakirjat. Lisäksi äidin on esitettävä todistus raskaudesta, esimerkiksi neuvolan äitiystietokortti.
Isyyden tunnustaminen hedelmöityshoitojen yhteydessä
Isyyden määräytyminen hedelmöityshoitojen tuloksena syntyvälle lapselle toimii joiltakin osin eri tavalla, kuin ”tavallinen” tunnustaminen äitiysneuvolassa. Isyyden määräytyminen ja tunnustaminen riippuu siitä, kuka tai ketkä ovat antaneet suostumuksensa hedelmöityshoitoihin.
Tilanteessa, jossa pariskunta on saanut hedelmöityshoitoa yhdessä, on hoitoon suostumuksensa antanut mies lapsen isä. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, on isyys tunnustettava erikseen äitiysneuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Tällöin tunnustaminen tapahtuu edellisessä kappaleessa kuvatusti, siis samoin kuin isyystunnustus ”tavallisen” raskauden kohdalla. Hedelmöityshoitoa koskevan hoitosuostumuksen kopio liitetään isyystunnustuksen asiakirjoihin liitteenä.
Isyyden selvittämisestä voidaan tehdä keskeyttämispäätös, jos lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin. Keskeyttämispäätöksen jälkeen lastenvalvoja lopettaa isyysselvityksen. Tällaisessa tilanteessa äidin tulee tehdä lastenvalvojan luona tämä päätös henkilökohtaisesti.
Mikäli lapsen äiti on saanut hedelmöityshoitoa yksin, mutta on rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa toisen naisen kanssa, voidaan asia useimmissa kunnissa käsitellä kunnallisen adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijän kanssa, ja siten vahvistaa lapselle toinen äiti isyyden vahvistamisen sijasta.
Isyystunnustuksen käsittely sekä isyyden vahvistaminen lapsen syntymän jälkeen
Edellä todetulla tavalla Digi- ja väestötietovirasto vastaa yhdessä kunnallisten lastenvalvojien kanssa isyyden selvittämisestä ja vahvistamisesta. Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista kunkin lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Tämä ilmoitus perustuu siihen, että ennakollisesti tunnustettu isyys vaatii vielä vahvistuksen lapsen syntymän jälkeen tullakseen täysimääräisenä voimaan. Lapsen syntymästä käynnistyy 30 päivän isyyden kiistämis- ja peruuttamisaika. Tänä aikana isyyden jo tunnustanut mies, toinen mies, joka uskoo olevansa oikea isä tai lapsen äiti voi kiistää tai peruuttaa ennakollisen isyystunnustuksen. Kiistäminen tai peruutus on tehtävä kirjallisesti kunnalliselle lastenvalvojalle. Tällaisen perumisen tai kiistämisen johdosta lastenvalvoja aloittaa isyyden selvittämisen.
Mikäli ennakollisesti tunnustettua isyyttä ei kiistetä tai peruta 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, lastenvalvoja toimittaa isyysasiakirjat Digi- ja väestötietovirastoon 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä. Tämän jälkeen Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa isyyden. Vanhemmat saavat tiedon vahvistetusta isyydestä joko postitse tai sähköisesti Digi- ja väestötietovirastolta.
Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana, lastenvalvoja on yhteydessä äitiin lapsen isyyden selvittämiseksi. Isyyden selvittäminen edellyttää molempien vanhempien henkilökohtaista asiointia lastenvalvojalla. Oikeus isyyden selvittämiseen on myös 15 vuotta täyttäneellä lapsella. Kuten myös ennakollisessa isyyden tunnustamisessa, vaatimus asianomaisten henkilöllisyystodistuksista pätee myös lapsen syntymän jälkeisessä isyyden tunnustamisessa.
Yhteenveto
- Elleivät syntyvän lapsen vanhemmat ole keskenään naimisissa, täytyy isyys tunnustaa erikseen.
- Isyystunnustuksen vastaanottaa äitiysneuvolassa terveydenhoitaja tai kätilö, jos tunustukseen vaadittavat ehdot täyttyvät.
- Isyys voidaan tunnustaa myös toissijaisesti raskauden aikana lastenvalvojan luona, mikäli tunnustaminen äitiysneuvolassa ei jostain syystä onnistu.
- Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana, lastenvalvoja on yhteydessä äitiin lapsen isyyden selvittämiseksi.
Summary in English
- If the parents of an unborn child are not married, paternity must be acknowledged separately.
- The acknowledgment of paternity is received by a public health nurse or midwife at the maternity clinic if the necessary conditions for acknowledgment are met.
- Paternity can also be acknowledged as a secondary option during pregnancy at the child welfare officer's office if, for some reason, acknowledgment at the maternity clinic is not possible.
- If paternity has not been acknowledged during pregnancy, the child welfare officer contacts the mother to establish the child's paternity.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Olen alaikäinen odottava äiti, ja myös lapseni isä on alaikäinen. Tarvitsemmeko äitiyden ja isyyden tunnustamiseen huoltajiemme suostumuksen?
Lapsen äiti ja toinen huoltaja on automaattisesti se, joka synnyttää lapsen. Näin ollen sinun ei tarvitse tunnustaa äitiyttäsi erikseen, vaikka oletkin alaikäinen. Myös alaikäinen isä voi tunnustaa isyyden. Alaikäisen huoltajalle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi isyystunnustuksen johdosta. Tästä huolehtii kunnallinen lastenvalvoja. Edellytyksenä alaikäisen, kuten myös täysi-ikäisten, isyystunnustukselle on, että tunnustaja ymmärtää tunnustuksen merkityksen. ”Ikärajana” tälle ymmärtämiselle on usein pidetty 15 ikävuotta.
2. Miten kaksosten isyystunnustus etenee käytännössä? Täytyykö isän tunnustaa isyys kahdesti?
Kun isyys tunnustetaan äitiysneuvolassa raskausaikana, tehdään vain yksi asiakirja. Tällä samalla asiakirjalla tunnustetaan kaikki sikiöt rastittamalla THL:n lomakkeesta kohta ”monikkoraskaus”. Kun lapset ovat syntyneet, tehdään jokaisesta lapsesta erillinen isyyden selvittämispöytäkirja. Isyys vahvistetaan myös jokaiselle lapselle erikseen.
3. Mitä tapahtuu, jos vanhemmat antavat virheellisiä tietoja äitiysneuvolassa tapahtuvassa isyyden tunnustamisessa?
Sekä lapsen äidillä että miehellä, joka tunnustaa isyyttään, on lakisääteinen velvollisuus pysyä totuudessa tunnustamisen yhteydessä. Äiti ei saa hyväksyä isyystunnustusta, jos hän ei varmuudella tiedä lapsensa isää. Väärien tietojen antaminen voi johtaa rikosoikeudellisesti rangaistavaan tekoon. Sen, joka vastaanottaa tunnustuksen (useimmiten lastenvalvoja, terveydenhoitaja tai kätilö), on kerrottava nämä seikat vanhemmille ennen tunnustusta.
4. Mitkä ovat hyväksyttäviä henkilöllisyystodistuksia isyyden tunnustamisessa? Käykö suomalainen ajokortti?
Suomen valtion viranomaisen myöntämä ajokortti käy tunnustamisasiakirjana, jos se on myönnetty 1.10.1990 jälkeen. Ajokortti on siis toistaiseksi säilytetty hyväksyttävänä tunnistamisasiakirjana isyysasioissa. Myös mobiiliajokortti hyväksytään ajokorttina. Lisäksi hyväksytään kaikkien maiden myöntämät passit, Suomen valtion viranomaisen myöntämä muukalaispassi sekä Suomen valtion myöntämä pakolaisen matkustusasiakirja. Myös ETA-maiden, San Marinon sekä Sveitsin viranomaisten myöntämät henkilökortit ovat hyväksyttäviä asiakirjoja.
Huomaathan, että mikäli henkilöllisyys todetaan vieraan valtion viranomaisen myöntämästä asiakirjasta, otetaan henkilöllisyystodistuksesta kopio, jonka lastenvalvoja toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon nimien kirjoitusasun tarkistamiseksi.
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa