» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus eteni korkeimman oikeuden käsiteltäväksi siltä osin, onko A:n ohella yhtiön katsottava ilmoittaneen tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon.
Tapauksessa käräjäoikeus tuomitsi A:n tekijänoikeusrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi A ja Y Oy, joka oli haastettu kuultavaksi ja jota käräjäoikeudessa edusti A hallituksen puheenjohtajana, velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan asianomistajalle kohtuullista hyvitystä ja korvausta muusta menetyksestä ja haitasta korkoineen sekä oikeudenkäyntikulujen korvausta. A:n avustaja lähetti käräjäoikeuteen tyytymättömyyden ilmoituksen, jossa ilmoittajaksi oli merkitty A sekä ilmoituksen sisällöksi oli merkitty koko päätös. Kohdassa ilmoittajan allekirjoitus oli A:n avustajan nimikirjoitus.
Kantelussaan hovioikeudelle Y Oy lausui, että yhtiön hallituksen puheenjohtajana A oli edustanut yhtiötä sen ollessa kuultavana tekijänoikeusrikosta koskevassa asiassa, jossa A oli ollut vastaajana. Tapauksessa A:n avustaja oli täyttänyt tyytymättömyydenilmoituslomakkeen katsoen A:n tuolloinkin edustaneen myös yhtiötä. A:n tarkoituksena oli ilmoittaa tyytymättömyyttä koko tuomioon, myös edustamansa yhtiön puolesta. Tyytymättömyys oli kuitenkin merkitty ilmoitetuksi vain A:n puolesta. Näin ollen Y Oy vaati, että hovioikeus korjaa tyytymättömyyden ilmoituksen koskemaan paitsi A:ta myös yhtiötä.
Hovioikeus lausui asiasta, että A:n avustaja oli 10.3.1998 telekopiona toimittanut käräjäoikeudelle tyytymättömyydenilmoituslomakkeen, jonka oli ilmoittajana allekirjoittanut A:n avustaja. Lomakkeen kohtaan ”ilmoittaja” oli merkitty A.
Hovioikeus totesi, että oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n mukaan asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus. Hovioikeus totesi hallituksen esityksen perusteella, että asianosaisilla on yhteinen puhevalta esimerkiksi jakamattoman kuolinpesän osakkaina. A:lla ja Y Oy:llä, jota A:lla oli ollut oikeus edustaa, ei ole tällaista välttämätöntä prosessiyhteyttä, jonka nojalla A:n tekemä tyytymättömyyden ilmoitus riittäisi myös yhtiön puolesta tehdyksi. Tämän vuoksi kantelu hylättiin.
Hovioikeuden ratkaisusta Y Oy:n konkurssipesä valitti korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan konkurssipesä pyysi, että yhtiön tyytymättömyyden ilmoitus hyväksytään ja asia palautetaan hovioikeuteen. Konkurssipesä lausui, että käräjäoikeuden puheenjohtajan olisi tullut mainituissa olosuhteissa selvittää tyytymättömyyden ilmoituksen laajuus kysymällä, oliko A tarkoittanut ilmoittaa tyytymättömyyttä myös Y Oy:n puolesta.
Korkein oikeus lausui oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n mukaan, että asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus. A:lla ja hänen edustamallaan yhtiöllä ei ole säännöksessä tarkoitettua yhteistä puhevaltaa. A:n ilmoitusta ei siten tällä perusteella ole pidettävä yhtiön ilmoituksena.
Korkein oikeus kuitenkin toteaa, että oikeuskäytännössä on katsottu, että tyytymättömyyden ilmoituksen ollessa epäselvä tuomioistuimen on kehotettava ilmoittajaa täsmentämään ilmoitustaan. Tämän lisäksi on katsottu, että tulkinnanvaraisissa tapauksissa tyytymättömyyden ilmoitusta on tulkittava ilmoittajan eduksi. Tapauksessa A:n ja yhtiön edut ovat olleet oikeudenkäynnissä yhteneväiset. A:ta oli asiaa käsiteltäessä avustanut paitsi vastaajan myös yhtiön edustajana edellä mainittu ilmoituksen laatinut asianajaja. Ilmoitus oli kohdistettu ”koko päätökseen”. Tällöin tyytymättömyyden ilmoituksen tarkoitus on näihin seikkoihin nähden ollut epäselvä. Ilmoittajalta olisi tämän vuoksi tullut tiedustella, oliko A tarkoittanut ilmoittaa tyytymättömyyttä ratkaisuun myös edustamansa yhtiön puolesta. Näin ollen, kun käräjäoikeuden puheenjohtaja on hyväksynyt ilmoituksen kehottamatta täsmentämään sitä ja kun edellä lausutusta on pääteltävissä ilmoituksen tarkoitus, olisi hovioikeuden tullut hyväksyä kantelu tyytymättömyyden ilmoituksen korjaamisesta koskemaan myös yhtiötä. Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden päätöksen ja asia palautetaan hovioikeuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa