» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Poliisi oli antanut A:lle sakkomääräyksen, jonka suhteen A vaati muutosta käräjäoikeudessa. A vaati, että päiväsakon rahamäärää alennetaan. Syyttäjä vastasi A:n vaatimukseen niin, että valitus tulisi jättää tutkimatta muun muassa sen vuoksi, koska A ei ollut valittanut sakosta lain edellyttämällä tavalla.
Käräjäoikeus alensi päiväsakon rahamäärää, minkä johdosta syyttäjä haki ennakkopäätösvalituslupaa suoraan korkeimmalta oikeudelta. Syyttäjä vaati, että käräjäoikeuden päätös kumottaisiin ja että A tuomitaan alkuperäisen sakkomääräyksen mukaisesti. KKO:ssa kysymys oli ensisijaisesti siitä, täyttikö syyttäjän valitus laissa säädetyt edellytykset.
Syyttäjän ennakkopäätösvalitus tulee ensisijaisesti hoitaa valtakunnansyyttäjän toimesta kihlakunnansyyttäjän sijaan. Syyttäjälaitoksesta annetun lain mukaan valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen jättämisestä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamisesta korkeimmassa oikeudessa. Eräiden asiakirjojen lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain mukaan syyttäjän on toimitettava korkeimmalle oikeudelle osoitetut, ennakkopäätösvalitusta koskevat muutoksenhakemukset käräjäoikeudelle valtakunnansyyttäjän välityksellä.
Korkein oikeus oli antanut valtakunnansyyttäjälle tilaisuuden lausua mielipiteensä siitä, miten syyttäjä käyttää puhevaltaa asiassa. Valtakunnansyyttäjä ilmoitti, että asiassa toimineella syyttäjällä on syyttäjän puhevalta asiassa. Vaikka asia vaikutti olevan valtakunnansyyttäjän näkökulmasta ok, tässä tilanteessa muutoksenhakemus itsessään ei kuitenkaan tullut valtakunnansyyttäjän kautta, joten KKO katsoi, että asiaa rasittaa niin suuri muodollinen virhe, ettei syyttäjän muutoksenhakemusta voida tutkia.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa