» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2014:104 korkeimman oikeuden käsiteltäväksi tuli juttu, jossa A ei ollut ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon ajoissa. Asianosaisen on lain mukaan ilmoitettava tyytymättömyydestään viikon sisällä tuomiosta. A ei kuitenkaan ollut saanut tietoa käräjäoikeuden yksipuolisesta tuomiosta mainittuaan uudesta puhelinnumerostaan ja osoitteestaan, tarkemmin vain postilokerostaan, sähköpostitse tuomioistuimelle. Näin ollen A:n muutoksenhakuoikeus oli periaatteessa vaarantunut. Käräjäoikeus hylkäsi A:n tyytymättömyyden ilmoituksen myöhässä saapuneena. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus ei ollut menetellyt virheellisesti lähettäessään tiedon tuomiosta välittömästi tiedossaan olleeseen A:n vanhaan osoitteeseen. Käräjäoikeudella ei siis katsottu olevan velvollisuutta hyväksyä A:n tyytymättömyyden ilmoitusta.
KKO:n mukaan tapauksen ratkaisu riippui siitä, oliko A tosiasialisesti ilmoittanut uudet yhteystietonsa käräjäoikeudelle. A on lähettämässään sähköpostissa ilmoittanut selvästi, mistä puhelinnumerosta hänet sillä hetkellä tavoittaa. KKO:n mielestä puhelinnumero ei kuitenkaan ole riittävä yhteystieto oikeudenkäyntiä koskevassa asiassa, vaan postiosoite on tärkeämpi. A ei ollut asiallisesti kiinnittänyt tuomioistuimen huomiota uuteen osoitteeseensa ilmoitettuaan ainoastaan postilokeronsa. KKO ei katsonut käräjäoikeudella olevan velvollisuutta tiedustella A:n uutta osoitetta tämän antamasta puhelinnumerosta. Käräjäoikeuden voitiin katsoa luottavan siihen, että A tavoitetaan yhä tämän kaksi ja puoli kuukautta aikaisemmin ilmoittamasta osoitteesta.
Toiseksi KKO arvioi kysymystä siitä, oliko muutoksenhakuajan kuluminen sinä aikana, jona A ei ole tiennyt tuomiosta, loukannut A:n perusoikeutta hakea muutosta häntä koskevaan tuomioon. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan muutoksenhakuajan kuluminen on loukkaavaa, jos asianosaisella ei ole kohtuudella ollut mahdollisuutta saada tuomioistuimen ratkaisua tietoonsa. Tässä tapauksessa A on tiennyt yksipuolisen tuomion antamispäivästä, vaikka tarkka tuomion sisältö on jäänyt saamatta. A ei ollut kuitenkaan ryhtynyt omatoimisesti selvittämään yksipuolisen tuomion sisältöä, mikä olisi ollut suhteellisen helppoa. Näiden syiden takia KKO ei loppujen lopuksi katsonut A:n perusoikeutta loukatun. Käräjäoikeuden toiminta ei siis ollut suoranaisesti estänyt A:ta hakemasta muutosta, vaan muutoksenhaku oli estynyt A:n oman huolimattomuuden takia.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa