» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse ulkomaalaisen säilöönotosta. Ratkaistavana oli se, oliko säilöönotossa noudatettu ulkomaalaislakia ja oliko säilöön otetulla oikeus kannella.
Tapauksessa apulaispoliisipäällikkö oli tehnyt päätöksen turvapaikanhakija A:n säilöön ottamiseksi. Sekä Oulun että Helsingin käräjäoikeudet määräsivät, että A on pidettävä edelleen säilössä.
Säilöön otettu A kanteli asiasta hovioikeuteen ja vaati hänen välitöntä vapauttamistaan. Hovioikeus hylkäsi kantelun perustelemalla, ettei kantelussa oltu vedottu oikeudenkäymiskaaren mukaiseen tuomiovirheeseen. Säilöönottopäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla ja kantelun perusteena tulee oikeudenkäymiskaaren mukaan olla tuomiovirhe. Hovioikeudessa yksi tuomareista oli erimieltä. Hän perusteli kantaansa sillä, että hallituksen esityksen mukaan, uudella ulkomaalaislailla on pyritty parantamaan ulkomaalaisten oikeusturvaa. Hän vetosi myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
A:lle myönnettiin valituslupa edelleen korkeimpaan oikeuteen. KKO:ssa A vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista käräjäoikeuteen tai että vaihtoehtoisesti KKO tutkii edelleen säilössä pidon perusteet.
Korkein oikeus toteaa tuomiossaan, että säilössä pitämisen edellytykset ovat olleet käsillä, kuten käräjäoikeuden ratkaisusta ilmenee. A:n pitäminen säilöön otettuna oli tarpeen käännyttämistä koskevan päätöksen valmistelemiseksi.
Muutoksenhakuun liittyen korkein oikeus totesi, että säilöönottoa koskevasta käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista kannella hovioikeuteen muullakin perusteella kuin tuomiovirheen johdosta. On myös muistettava, että oikeus hakea muutosta on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae. Säilöön ottaminen on myös rinnastettu pakkokeinolain nojalla tapahtuviin vapaudenrajoituksiin. Ulkomaalaislailla olisi kuitenkin tarkoitus saattaa ulkomaalaisen oikeudet mahdollisimman lähelle Suomen kansalaisen oikeuksia.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa