» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli ehdollisessa rangaistuksesta pahoinpitelystä saamastaan tuomiosta. Hän oli rangaistuksen koeaikana syyllistynyt 13 varallisuusrikokseen. Hänet tuomittiin viiteen ehdolliseen ja yhteen ehdottomaan vangeusrangaistukseen. A vaati kuitenkin ehdottoman rangaistuksen muuttamista ehdolliseksi. Koska rikoksista voitiin tuomita yhteinen rangaistus oli selvitettävä olisiko kaikista rikoksista määrättävä yhteinen vankeusrangaistus ehdoton vai ehdollinen.
Käräjäoikeudessa A tuomittiin vankeusrangaistukseen, koska tämä ei epävakaan elämäntilanteensa vuoksi tällä hetkellä soveltunut yhdyskuntapalveluun. Hovioikeudessa A vaati tuomion muuttamista ehdonalaiseksi ja tuomion kohtuullistamista ottamalla huomioon aiemmin tuomittu ehdoton vankeusrangaistus. Hovioikeus katsoi, että A:n rikosten laatu, lukumäärä sekä aikaisemmat ehdolliset rangaistukset huomioon ottaen yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaati rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Tuomiota ei voitu myöskään kohtuullistaa, sillä aikaisempi ehdoton vankeus voisi olla kohtuullistamisperuste vain ehdottomaan vankeuteen tuomitessa. Käräjäoikeus oli kuitenkin tuominnut A:n ehdolliseen rangaistukseen. Näin ollen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkeimmassa oikeudessa jäi ratkaistavaksi voitaisiinko yksi A:n ehdottomista tuomioista muuttaa ehdolliseksi. Tätä asiaa lähdettiin tutkimaan siltä kantilta, jos A:lle olisi tuomittu kaikista rikoksista yhteisrangaistus olisiko tämä rangaistus ollut ehdoton vai ehdollinen. A:n rikosten lukumäärä osoitti, ettei rikokset olleet laadultaan satunnaisia vaan selvää piittamattomuutta lakia kohtaan. A:n rikokset olivat kuitenkin laadultaan sellaisia, ettei niistä yleensä tuomittaisi ehdottomaan vankeuteen ilman erityistä perustetta. A oli kuitenkin syyllistynyt rikoksiin ehdollisen rangaistuksensa koeaikana. Tämä rangaistus oli kuitenkin tullut laadultaan erilaisesta rikoksesta, joten sitä ei voitu pitää erityisenä seikkana. Koska rikokset olivat tapahtuneet lyhyellä aikavälillä katsottiin tämän olevan ohimenevä vaihe A:n elämässä. Rikosten laatu huomioiden yleisen lainkuuliaisuuden noudattaminen ei edellyttänyt ehdotonta rangaistusta. Näin ollen käräjäoikeuden tuomiota muutettiin.
Eri mieltä olleen oikeusneuvoksen mukaan rikoksiin syyllistyminen ehdollisen rangaistuksen koeaikana tarkoitti sitä, ettei A ollut ojentunut aiemmasta tuomiostaan. Kokonaisharkintaa käyttämällä esiin ei nousisi sellaisia seikkoja, jotka tukisivat rangaistuksen muuttamista ehdolliseksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa