» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2015:27 oli kysymys siitä, oliko A syyllistynyt avunantoon huumausainerikoksessa, kun hän oli antanut avopuolisonsa kasvattaa kannabista heidän yhteisessä kodissaan. Käräjäoikeus oli katsonut A:n syylliseksi, sillä hän oli sallimalla avopuolisonsa kasvattaa heidän yhteisessä asunnossaan kannabista edistänyt huumausainerikoksen tekemistä. A:n ja B:n asunnosta löytynyttä todistusaineistoa olivat muun muassa asunnon pihalla ja ikkunalaudoilla olleet viljelmät sekä saunasta löytyneet kuivatetut kannabiksen lehdet. Käräjäoikeus ei ollut ratkaisussaan sen tarkemmin perustellut, minkä vuoksi kyseiset todisteet olivat sen arvion mukaan osoittaneet A:n syyllistyneen avunantoon huumausainerikoksessa. A valitti ratkaisusta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei myöntänyt hänen valitukselleen jatkokäsittelylupaa.
A valitti ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, joka myönsi hänen valitukselleen valitusluvan. Korkeimman oikeuden tuli asiassa tutkia kysymys siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää A:lle jatkokäsittelylupa. A:n vaatimus hänen valituksessaan oli, että hovioikeuden tulisi myöntää hänen valitukselleen jatkokäsittelylupa, ja häntä koskeva syyte tulisi hylätä, tai ainakin rangaistusta tulisi alentaa, tai asia palauttaa hovioikeuteen.
Lain mukaan jatkokäsittelylupa tulee hovioikeuden puolesta myöntää muun muassa niin kutsutulla ennakkoratkaisuperusteella, eli jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeää käsillä olevassa asiassa myöntää jatkokäsittelylupa. Tällä perusteella jatkokäsittelylupa voidaan myöntää tilanteissa, joissa laki ei anna selvää vastausta siihen, miten jotain tiettyä oikeudellista ongelmaa tulisi kyseisessä tapauksessa arvioida. Avunantoon on tietyissä tilanteissa mahdollista syyllistyä myös laiminlyönnillä, tai passiivisella sallimisella, edellyttäen, että henkilöllä on ollut jokin velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Kysymys olisi tässä tapauksessa ollut siis siitä, missä määrin huumausainerikoksissa voidaan katsoa avunannon olevan mahdollinen myös laiminlyönnillä, kun huumausainerikoksissa ei voida katsoa perinteisellä tavalla olevan selvää seurausta. Viitaten aikaisempaan ratkaisukäytäntöönsä, jossa vastaavanlaista kysymystä ei ollut aikaisemmin arvioitu, korkein oikeus tuli siihen lopputulokseen, että hovioikeuden olisi tullut myöntää valitukselle jatkokäsittelylupa. Asia siirrettiin näin ollen takaisin hovioikeuden käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa