» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asunto-osakeyhtiön asukas oli käyttänyt asumistarkoituksessa ostamaansa asuntoa, joka oli yhtiöjärjestyksessä määrätty kerhotilaksi. Tapaus koski asukkaan oikeusturvan saamista käräjäoikeuden päätökseen, sillä hovioikeus käytti seulontamenettelyä, eikä toteuttanut suullista käsittelyä. Tapauksen on ratkaissut Vantaan käräjäoikeus, Helsingin hovioikeus ja Korkein oikeus.
Asunto-osakeyhtiön hallitus oli sanonut asukkaalle, että asuminen asunnossa on mahdollista vain, mikäli yhtiökokous muuttaa enemmistöäänestyksellään yhtiöjärjestyksessä asunnon käyttötarkoituksen kerhotilasta asuinhuoneistoksi, tämän jälkeen asunto tulisi vielä remontoida, jolloin huoneisto olisi asuinkelvollinen. Asukas oli miltei neljä vuotta asunut perheensä kanssa asunnossa, samalla tehden pientä remonttia, kunnes asunto-osakeyhtiö oli useiden varoitusten jälkeen yhtiökokouksessa päättänyt ottaa asunnon yhtiön haltuun kolmeksi vuodeksi. Yhtiön antamissa kirjallisissa varoituksissa oli muun muassa vaadittu luvattomien rakennelmien poistamista.
Vaikka asunto-osakeyhtiön hallitus oli maininnut, että huoneistossa asuminen olisi sallittua vain, mikäli yhtiöjärjestystä muutetaan ja remontti tehdään, ei tämä ollut ennakollinen lupaus asuintarkoitukseen muuttamisesta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ei antanut lupaa rakennelmiin, ennen kuin yhtiöjärjestystä oli muutettu. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi yhtiökokouksen päätöksen lailliseksi ja asunto määrättiin yhtiön hallintaan kolmeksi vuodeksi.
Hovioikeus käytti seulontamenettelyä ja jätti asian käräjäoikeuden tuomion varaan. Korkein oikeus otti asian käsittelyynsä ja katsoi, oliko seulontamenettelylle edellytyksiä. Edellytykset seulonnalle ovat, että hovioikeus yksimielisesti toteaa selväksi käräjäoikeuden ratkaisun ja menettelyn olevan virheetöntä, eikä asianosaisen oikeusturva asian laatu huomioon ottaen edellytä muusta syystä käsittelyn jatkamista. Tällöin, mikäli pääkäsittelyä ei pidetä, voidaan asia jättää tutkimatta. Korkein oikeus totesi, että edellytykset seulonnalle oli, koska lain mukaan yhtiökokous voi ottaa asunnon hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi, mikäli sitä käytetään yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Myöskään käräjäoikeuden toiminta, eikä ratkaisu ole virheellinen tapauksessa. Eikä asukkaan oikeusturva vaadi muustakaan syystä valituksen käsittelyn jatkamista hovioikeudessa. Valituksen tutkiminen on täten voitu lopettaa seulontamenettelyssä.
Seulontamenettely on vanhentunutta lainsäädäntöä ja uusi jatkokäsittelylupaa koskeva säännös on tullut sen tilalle vuonna 2011.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa