» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli tuomittu käräjäoikeudessa taposta ja määräaika valitukselle oli 16.11.2016. A:n puolustaja oli lähettänyt valituskirjelmän samana päivänä sähköpostitse väärään käräjäoikeuteen klo 15:53. Kyseisestä käräjäoikeudesta tiedusteltiin klo 16:11, olisiko viestin pitänyt saapua toiseen käräjäoikeuteen, mutta käräjäoikeuden henkilökunta ei kuitenkaan välittänyt viestiä itse.
Puolustaja oli ottanut käräjäoikeuteen yhteyttä ja pyytänyt välittämään sähköpostin oikeaan käräjäoikeuteen, jonne se oli saapunut 17.11.2016 eli päivän myöhässä. Tämän vuoksi hovioikeus jätti valituksen tutkimatta. Perusteena tutkimatta jättämiselle oli oikeudenkäymiskaaren valituskirjelmää koskeva sääntely, jonka mukaan valitus tuli toimittaa käräjäoikeuden kansliaan virka-aikana viimeistään määräajan päättymispäivänä.
A valitti korkeimpaan oikeuteen sillä perusteella, että ainoastaan käräjätuomarilla olisi toimivalta jättää myöhästynyt valitus tutkimatta. Korkein oikeus kuitenkin totesi, että lain esitöiden mukaan hovioikeus voi myös jättää myöhästyneen valituksen tutkimatta, ja tämä onkin vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Tämän vuoksi KKO totesi, että hovioikeudella oli lähtökohtaisesti mahdollisuus jättää valitus tutkimatta.
Korkein oikeus kuitenkin kumosi hovioikeuden päätöksen. Perusteenaan KKO käytti sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia, jossa säädetään asiakirjan siirtovelvoitteesta. Lain mukaan viranomaisen on viipymättä siirrettävä sähköinen asiakirja sille, jolle se on osoitettu, jos sille on erehdyksessä toimitettu asian vireillepanoa tai muuta käsittelyä koskeva sähköinen asiakirja. Siirrosta tulee myös ilmoittaa asiakirjan lähettäjälle. KKO katsoi, että tässä tapauksessa myöhästymiseen vaikutti A:n puolustajan oman huolimattomuuden ohella myös viranomaisen huolimattomuus, minkä vuoksi valitusta ei olisi tullut jättää tutkimatta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa