» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli käräjäoikeudessa syytettynä muun muassa törkeästä petoksesta ja tuomioistuin oli hänet 1.6.1995 vangituksi julistaessaan määrännyt hänet pidettäväksi edelleen vangittuna. Perustelu oli, että esitutkinta-asiakirjojen mukaan A oli oleskellut pitkiä aikoja Floridassa. Ottaen hänen olonsa huomioon, oli pidettävä todennäköisenä, että hän karttoi oikeudenkäyntiä tai mahdollista rangaistuksen täytäntöönpanoa.
A kanteli hovioikeuteen, mutta se hylkäsi kanteen, koska ei katsonut vangittuna pitämisen olevan kohtuutonta. A oli hakenut muutosta hovioikeuden ratkaisuun hovioikeuden antaman valitusosoituksen mukaisesti valituslupaa pyytämällä.
Kysymys A:n muutoksenhakemuksen käsittelyjärjestyksestä korkeimmassa oikeudessa oli korkeimman oikeuden työjärjestyksen 16 §:n nojalla määrätty ratkaistavaksi täysistunnossa. Pakkokeinolain 1 luvun 27 §:n mukaan vangitsemisasiassa annettuun päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Vangittu saa kannella päätöksestä. Kantelulla ei säännöksen mukaan ole määräaikaa ja se on käsiteltävä kiireellisesti.
Kantelu vangitsemisasiassa erosi säännönmukaisesta valituksesta lähinnä sen osalta, ettei sille ole säädetty määräaikaa. Laissa ei ollut nimenomaista säännöstä siitä, miten muutoksenhaku toimitetaan silloin, kun haetaan muutosta hovioikeuden tekemään ratkaisuun vangitsemispäätöksestä tehtyyn kanteluun. Korkeimman oikeuden tuli siten ratkaista se, koskiko pakkokeinolain 1 luvun 27 §:ssä säädetty kantelumahdollisuus myös kantelun johdosta annettua hovioikeuden ratkaisua vai onko muutoksenhakijan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti pyydettävä KKO:lta valituslupaa.
Pakkokeinolaissa oli säädetty, että vangitulla on oikeus pyynnöstään saada kysymys vangittuna pitämisestään määräajoin uudelleen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korkein oikeus totesi, että samalla, kun tuomioistuin lykkää vangittua vastaajaa koskevan syytteen käsittelyä tai ratkaisee asian, sen on tutkittava, onko syytä pitää vastaaja edelleen vangittuna. Laissa oli lisäksi turvattu vangitulle oikeus saattaa vangitsemiskysymys kiireellisesti ylemmän tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Korkeimman oikeuden mukaan vangitun oikeusturva ei edellytä, että alioikeuden vangitsemispäätöksestä tehdyn kantelun johdosta annettuun hovioikeuden ratkaisuun voitaisiin hakea muutosta kantelemalla siitä korkeimpaan oikeuteen. Hovioikeuden antama ratkaisu ei ollut uusi vangitsemispäätös, eikä siten pakkokeinolain 1 luvussa tarkoitettu vangitsemisasiassa annettu päätös. A oli hovioikeuden antaman lainmukaisen osoituksen mukaisesti pyytänyt asiassa valituslupaa. A:n hakemus määrättiin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi valituslupahakemuksena.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa