» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa asianomistaja teki hovioikeuteen vakuustakavarikkoa koskevan hakemuksen. Hakemus perustui hovioikeudessa valituksen johdosta tutkittavana olleeseen rikokseen. Takavarikkoa koskevaan ratkaisuun haettiin muutosta Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa pyytämällä.
Hovioikeus hylkäsi asiassa käsiteltävänä olleen takavarikkohakemuksen. Hovioikeuden antaman valitusosoituksen mukaan ratkaisuun sai hakea muutosta Korkeimmalta oikeudelta valittamalla.
Korkein oikeus totesi, että oikeudenkäymiskaaren mukaan sen, joka tahtoo hakea muutosta hovioikeuden tuomioon tai päätökseen sinne valittamalla tai kanteluteitse saatetussa asiassa, on pyydettävä siihen lupa Korkeimmalta oikeudelta eli valituslupa.
Valituslupaa pyytämättä voidaan siis hakea muutosta sellaisissa asioissa, jotka hovioikeus on tavanomaisesta oikeusastejärjestyksestä poiketen ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että tässä tilanteessa hovioikeus teki virheen, ja hovioikeuden antama valitusosoitus on virheellinen.
Hovioikeuden tuomioon liitettyä muutoksenhakuosoitusta oikaistiin siten, että päätökseen voitiin hakea muutosta Korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos Korkein oikeus myöntää valitusluvan.
Korkein oikeus varasi lisäksi mahdollisuuden täydentää muutoksenhakemustaan niillä syillä, joiden nojalla valituslupa tulisi sille oikeudenkäymiskaaren säädetyillä perusteilla myöntää.
Tapauksessa oli siis kyse prosessuaalisesta virheestä, jonka hovioikeus ratkaisussaan teki. Näin ollen poikkeustapauksena kuitenkin korkein oikeus ei palauttanut asiaa hovioikeuden käsiteltäväksi, vaan varasi vastapuolelle mahdollisuuden täydentää muutoksenhakemusta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa