» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n useista rikoksista rangaistukseen niin, että hänet oli tuomittu maksamaan vahingonkorvausta muiden ohella C:lle. Lisäksi käräjäoikeus oli hylännyt B:hen kohdistuneet syytteet. C oli ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon ja hänen valituksensa määräpäiväksi asetettiin 2.11.2015 ja vastavalituksen määräpäiväksi 16.11.2015.
A oli pyytänyt käräjäoikeudelta muun ohella uutta määräaikaa valituksen toimittamista varten ja käräjäoikeus oli asettanut A:n valituksen toimittamisen määräajaksi 16.11.2015. Tämä päätös oli lähetetty myös C:lle, joka erehtyi luulemaan, että määräajan pidennys olisi koskenut myös häntä.
C toimitti valituskirjelmänsä käräjäoikeudelle 16.11.2015, vaikka hänen olisi pitänyt toimittaa se 2.11.2015 mennessä. Tämän vuoksi käräjäoikeus jätti C:n valituksen tutkimatta. Hovioikeus totesi, ettei päätöksen tiedoksiantoa voitu pitää harhaanjohtavana, eikä suostunut ottamaan valitusta tutkittavaksi muuten kuin vastavalituksena.
C valitti korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että hänen valituksensa tutkittaisiin nimenomaan valituksena eikä vastavalituksena. KKO totesi, että C, jolla ei ollut lainopillista koulutusta ja jolla ei ollut avustajaa, oli hyvin mahdollisesti voinut olla siinä käsityksessä, että A:ta koskeva uusi määräaika olisi koskenut myös häntä. Mikäli C:n valitus tutkittaisiin ainoastaan vastavalituksena, hänen vaatimuksiaan B:tä kohtaan ei voitaisi tutkia. Tämän vuoksi KKO totesi, että C:n valitus tulisi tutkia, ja palautti asian hovioikeuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa