- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä kaupassa eli niin sanotussa kuluttajankaupassa, kahden yksityishenkilön tai kahden elinkeinonharjoittajan välisessä kaupassa voidaan käyttää yleistä varaumaa. Yleensä kyseessä on niin sanottu sellaisena kuin se on -ehto. Tämä tarkoittaa, että tavara myydään sellaisena kuin se on kaupantekohetkellä. Ehtoa käytetään esimerkiksi käytetyn tavaran kaupassa, koska sillä voidaan rajata myyjän vastuun ulkopuolelle tavaran käyttämisestä tai tavanomaisesta kulumisesta aiheutuneet mahdolliset viat.
Myyjä on ehdosta huolimatta vastuussa tavaran virheestä, jos on antanut ostajalle tavarasta virheellistä tietoa, jättänyt kertomatta jonkin olennaisen seikan tai tavara osoittautuu olevan muutoin huonommassa kunnossa kuin ostaja on voinut odottaa. Myyjä on aina velvollinen antamaan tavaran ominaisuuksista ja käytöstä paikkansa pitävää tietoa. Yleistä varaumaa käyttämällä ei voida poistaa myyjän virhevastuuta kokonaan.
Tässä lakioppaassa käsitellään sellaisena kuin se on -ehdon sisältö ja tyypillisiä tilanteita, joissa se voi esiintyä. Oppaan tarkoituksena on selventää lukijalle, millainen tiedonantovelvollisuus myyjällä on ehtoa käytettäessä. Opas kattaa sekä kuluttajankaupan että yksityishenkilöiden ja yritysten väliset keskinäiset kaupat. Näihin kauppoihin pätevät pitkälti samat periaatteet, vaikkakin kuluttajaostajaa suojaa aina kuluttajansuojalainsäädäntö. Muiden kuin kuluttajankaupan osalta sääntely on tahdonvaltaista. Tämä tarkoittaa, että yksityishenkilöiden ja yritysten keskinäisissä kauppasopimuksissa voidaan sopia kaupan ehdoista vapaammin. Oppaassa tuodaan esille, miltä osin sääntely koskee ainoastaan kuluttajankauppaa.
Sellaisena kuin se on -ehdon käyttäminen
Sellaisena kuin se on -ehdon tai muun vastaavan varauman käyttö kauppasopimuksessa on yleistä, varsinkin käytetyn tavaran kaupassa. Käytännössä se rajaa myyjän virhevastuun ulkopuolelle tavaran käyttämisestä tai tavanomaisesta kulumisesta johtuvat viat. Myyjä voi sisällyttää ehdon kauppasopimukseen välttääkseen vastuun tavaran mahdollisista vioista kokonaan. Tähän tarkoitukseen ehto ei kuitenkaan sovellu, sillä myyjä on aina velvollinen antamaan tavarasta paikkansa pitävää ja riittävää tietoa ostajalle. Jos myyjä laiminlyö tämän velvollisuutensa, on hän vastuussa aiheuttamastaan vahingosta.
Yleistä varaumaa käytetään kuluttajankaupan lisäksi myös kahden yksityishenkilön tai yritysten välisissä kaupoissa. Näitä tilanteita koskevat pitkälti samat periaatteet kuin kuluttajankauppaakin. On kuitenkin huomioitava, että näissä tilanteissa ostajaa ei suojata yhtä tehokkaasti kuin kuluttajaa. Ainoastaan kuluttajaostaja voi turvautua kuluttajaneuvonnan tarjoamaan apuun. Esimerkiksi itsepalvelu- ja verkkokirpputoreilla sekä verkkohuutokaupoissa tehdyt kaupat ovat yksityishenkilöiden välisiä ja niihin sovelletaan kuluttajansuojalain sijaan kauppalakia. Ostajalla on yksityishenkilöiden välisessä kaupassa suuremmat velvollisuudet kuin kuluttajaostajalla.
Onko myyjällä virhevastuu ehdosta huolimatta?
Yleisesti ajatellaan, että sellaisena kuin se on -ehto poistaisi myyjän virhevastuun eikä myyjä olisi ehdon myötä lainkaan vastuussa tavaran mahdollisista vioista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan tavarassa voi ehdon käyttämisestä huolimatta olla myyjän vastuulle kuuluva virhe.
Myyjä on vastuussa virheestä kuluttajankaupassa yleisestä varaumasta huolimatta, jos:
- myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä virheellistä tietoa, ja tämän tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
- myyjä on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa tavaran ominaisuuksiin tai käyttöön liittyvästä olennaisesta seikasta, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
- tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää tavaran hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen.
Toisin sanoen myyjän virhevastuu on ehtoa käytettäessä hyvin samanlainen kuin se olisi ilman ehtoa. Yleisellä varaumalla ei siis ole suurta merkitystä myyjän vastuun määrittymisen kannalta, sillä myyjä on aina vastuussa antamistaan tavaraa koskevista tiedoista. Edellä mainittujen kohtien sisältöä käsitellään tarkemmin seuraavassa pääkappaleessa.
Edellä selostettu koskee pitkälti myös kauppalain mukaisia eli yksityishenkilöiden ja yritysten välisiä keskinäisiä kauppoja. Kauppalain yleistä varaumaa koskeva säännös poikkeaa kuluttajansuojalain vastaavasta ainoastaan kolmannen kohdan osalta. Kauppalain mukaisissa kaupoissa tavaran on oltava olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää tavaran hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen, mikäli halutaan soveltaa virhesäännöksiä.
Myyjän tiedonantovelvollisuuden sisältö
Myyjän vastuuta arvioidessa otetaan huomioon kaikki myyjän antamat tiedot, joita tämä on tavarasta antanut kaupanteon ja tavaran muun markkinoinnin yhteydessä. Myyjä on vastuussa myös myyjän lukuun toimivien tahojen antamasta informaatiosta.
Tavaran ominaisuuksiin tai käyttöön liittyvillä olennaisilla seikoilla tarkoitetaan ostajalle merkityksellisiä tietoja, joista myyjän voidaan olettaa olleen selvillä. Tällaisia myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja ovat esimerkiksi tavaran viat, joihin ostajalla ei ole ollut aihetta kiinnittää huomiota tai jotka eivät muuten ole käyneet ilmi tavaran normaalissa tarkastuksessa. Myyjän tulisi ilmoittaa ostajalle esimerkiksi siitä, että hänen myymänsä käytetty auto on niin sanottu ”kolariauto”.
Tavaran voidaan todeta olevan huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää, jos sen kauppahinta ei ole suhteessa tavaran todelliseen kuntoon. Myyjältä ei tässä tilanteessa edellytetä moitittavaa menettelyä, vaan arvio perustuu tavaran kunnon ja hinnan epäsuhtaan. Käytetyn tavaran huutokaupassa otetaan huomioon huutokaupan aloitushinta.
Oikeuskäytännössä myyjän tiedonantovelvollisuus sellaisena kuin se on -ehtoa käytettäessä on arvioitu laajaksi. Myyjän voidaan katsoa laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa jopa silloin kun tämä ei ole ollut varma tavaran kunnosta eikä ole ilmaissut tätä epävarmuuttaan ostajalle.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mitä teen, jos olen ostanut tavaran ”sellaisena kuin se on” ja se osoittautuu vialliseksi?
- Myyjä on ehdosta huolimatta vastuussa tavaran virheestä, jos hän on antanut tavaraan liittyvää virheellistä tietoa, jättänyt jotakin olennaista kertomatta tai myynyt huonokuntoisen tavaran liian korkealla hinnalla. Tavaran virheestä tulee tehdä kohtuullisessa ajassa ilmoitus myyjälle. Virheilmoitus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun virhe on havaittu. Jos asiasta muodostuu kiistatilanne, on hyvä olla yhteydessä asiantuntijaan.
2. Onko ”sellaisena kuin se on” -ehto laillinen kauppasopimuksessa?
- Kyllä. Ehdolla ei kuitenkaan voida pätevästi poistaa myyjän virhevastuuta tavarasta kokonaan, sillä myyjä on aina vastuussa antamistaan tavaran ominaisuuksia ja käyttöä koskevista tiedoista.
3. Voidaanko käytetty auto myydä ”sellaisena kuin se on”?
- Kyllä. Ehdon käyttäminen on yleistä käytettyjen tavaroiden, kuten autojen kaupassa. Käytetty auto voidaan siis myydä siinä kunnossa kuin se on. Ehdon käyttäminen ei kuitenkaan poista myyjän vastuuta mahdollisista autossa ilmenevistä vioista, jotka eivät johdu sen tavanomaisesta käyttämisestä tai luonnollisesta kulumisesta.
4. Mitä teen, jos tiedän myymäni tavaran olevan puutteellinen tai viallinen?
- Myyjä voi vapautua virhevastuusta ainoastaan luettelemalla riittävän tarkasti kauppasopimukseen ne tavaran viat ja puutteet, joista on tietoinen. Tällöin ei jää epäselvyyttä siitä, oliko ostaja kaupantekohetkellä tietoinen viasta vai ei.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa