- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Valvojan tehtävät
Saneerausohjelman toteuttaminen on pääasiallisesti velallisen itsensä vastuulla, mutta ohjelman ajaksi voidaan määrätä myös valvoja. Valvojan tehtävistä säädetään laissa melko yleisesti. Valvojan tehtävät yksilöidään tarkemmin yleensä saneerausohjelmassa. Hänen ensisijaisena tehtävänään on seurata ohjelman toteutumista ja suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu asianosaisille. Käytännössä tämä tarkoittaa sen seuraamista, että velallinen maksaa kaikki maksut ajallaan. Valvoja lisäksi valvoo sitä, ettei velallinen syyllisty laittomaan varojenjakoon taikka tietyn velkojan suosimiseen.
Valvojan on myös tietyin väliajoin annettava velkojille selontekoa siitä, miten saneerausohjelma toteutuu. Valvoja voi myös esittää vaatimuksen saneerausohjelmassa määrätyn lisävelvollisuuden täyttämisestä. Valvojan tehtäviin kuuluu myös tehdä loppuselonteko velkojatoimikunnalle ja velkojille siitä, miten ohjelma on toteutunut. Kyseinen loppuselonteko tulee toimittaa myös sille tuomioistuimelle, joka on käsitellyt asian.
Kuka voi toimia valvojana?
Tuomioistuin ei määrää valvojaa viran puolesta. Valvojan määrääminen on harkinnanvaraista. Valvojaa ei siis ole pakko määrätä. Ellei valvojaa määrätä, valvonta jää yksinomaan velkojien vastuulle. Valvojaksi voidaan määrätä selvittäjä taikka muu henkilö. Selvittäjän toimimista valvojana puoltaa yleensä se, että selvittäjä tuntee yrityksen tilanteen parhaiten. Valvojaa koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin selvittäjääkin. Valvojia voi olla vain yksi. Valvojalla on laajat toimivaltuudet. Valvojalla on oikeus päästä tarkastelemaan määrättyjä asiakirjoja ja tiloja, jotka ovat tarpeen tehtävän suorittamiseksi, kuten kirjanpitoa tai yrityksen kirjeenvaihtoa. Valvoja saa osallistua myös velallisyrityksen toimielinten kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Hän saa myös käyttää apunaan asiantuntijoita, jos tarpeellista. Valvojalla on oikeus saada työstään palkkio.
Jos ohjelmaehdotus ei määrää valvojaa, velkatoimikuntalaiset tai velkojat, joilla on oikeus tehdä hakemus saneerausohjelmaan, voivat vaatia valvojaa. Tilanteen ollessa sellainen, että selonteon määräaikoja ei ole määritetty saneerausohjelmassa tai siitä tehdyssä päätöksessä, tulee selonteko tehdä kuuden kuukauden välein.
Valvoja voidaan myös vapauttaa tehtävästään, esimerkiksi epäluottamuksen takia.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Saneerausohjelma voidaan määrätä raukeamaan valvojan ehdotuksesta.
- Jollei valvojaa ole määrätty, selontekovelvollisuus on velallisella.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa