» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kyseisessä tapauksessa lähes yhtäjaksoisesti kuusi vuotta työttömänä ollut metsuri A haki pääsyä yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Ratkaistavaksi jäi voitiinko A:n työttömyyttä pitää väliaikaisena syynä maksuvaran puutteelle ja sitä kautta esteenä velkajärjestelyyn pääsemiseksi.
A haki käräjäoikeudelta pääsyä yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Postipankki Oy vastusti hakemusta, koska A:n työttömyyttä oli pidettävä väliaikaisena syynä maksuvaran puutteelle. Käräjäoikeuden mukaan velkajärjestelylle oli olemassa edellytykset, koska A:n menot ylittivät hänen tulonsa, joten hänellä ei ollut maksuvaraa. A:n työttömyys oli jatkunut yhtäjaksoisesti yli kahden vuoden ajan. Tälläistä työttömyyttä oli pidettävä väliaikaisena vain jos henkilö oli nuori ja koulutettu tai hänellä oli edellytykset kouluttautua. A oli kouluttautunut metsuriksi, autokorjaajaksi ja vartijaksi. Lisäksi A oli iältään suhteellisen nuori. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että A:lla oli mahdollisuus hankkia lisäkoulutusta, joten velkajärjestelyn myöntämiselle oli olemassa este. Siitä syystä käräjäoikeus hylkäsi A:n hakemuksen velkajärjestelyyn pääsemisestä.
Hovioikeudessa todettiin, ettei A ollut kouluttautunut autoasentajaksi vaan käynyt koulutuksesta yhden yleisjakson. Tämän lisäksi A oli ainoastaan toiminut vartijan sijaisena eikä hankkinut asianmukaista koulutusta. Hovioikeus katsoi, että työttömyys muodosti esteen velkajärjestelylle, jos se oli väliaikaista. Väliaikaisuuden arvioinnissa tutkittiin A:n ansaintamahdollisuuksia. Vaikka A:lla ei ollutkaan aiemmin mainittuja koulutuksia, monipuolinen työhistoria osoitti A:n olevan kykeneväinen ansaitsemaan tuloja. Näin ollen se muodosti esteen velkajärjestelylle ja käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.
Korkeimmassa oikeudessa todettiin, että vaikka A oli ollut monipuolisesti erilaisissa töissä olivat työsuhteet olleet lyhytkestoisia. Näin ollen A:lla ei ollut juurikaan työkokemusta. Ottaen huomioon koulutuksen ja vähäisen työkokemuksen voitiin katsoa, että mahdolliset tulevat työsuhteet olisivat lyhyitä ja näiden väliin mahtuisi työttömyysjaksoja. Tästä syystä A:n maksuvara ei oleellisesti parantuisi. Näin ollen ei olisi velkojien kannalta järkevää odottaa A:n työllistymistä, jotta hänelle voitaisiin myöntää velkajärjestely. Velkajärjestely myös ehkäisisi A:n mahdollista työttömyydestä johtuvaa syrjäytymistä ja tukisi yleisiä velkajärjestelyn tavotteita. Korkein oikeus kumosikin aiemmat tuomiot ja palautti asian takaisin käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa