» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A:n velkajärjestely oli aloitettu 8.9.2010. A:lla ei ollut maksavaraa, joten hänelle ei voitu määrätä hänen tuloihinsa perustuvaa maksuvelvollisuutta. Hänellä oli kuitenkin kaksi kuolinpesäosuutta ja maksuohjelmaehdotuksen mukaan hänen tulisi vaatia niiden muuttamista rahaksi vuoden kuluessa maksuohjelman vahvistamisesta ja tilittää saamansa varat velkojille. Maksuohjelman kestoksi ehdotettiin kolmea vuotta. Maksuohjelmaehdotuksesta velkojana lausunut pankki vaati A:n maksuohjelman kestoksi viittä vuotta.
Käräjäoikeus vahvisti A:lle kolmen vuoden maksuohjelman, koska hänen maksuvelvollisuuttaan ei oltu poistettu kokonaan.
Hovioikeus taas oli sitä mieltä, että A:lle oli laadittu nollaohjelma eli hänen maksuvelvollisuutensa oli maksuvaran puuttumisen vuoksi poistettu kokonaan. Kuolinpesäosuuksien olemassa olo ei hovioikeuden mielestä osoittanut maksuvaraa siinä mielessä, että A:n maksuohjelman kestoksi tulisi määrätä kolme vuotta. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja vahvisti maksuohjelman kestoksi viisi vuotta.
A valitti asiassa Korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus totesi viimeisessä perustelukohdassaan tiivistetysti, että pääsääntönä on kolme vuotta kestävä maksuohjelma. Maksuohjelman pidentämistä koskevaa poikkeussäännöstä ei tulisi tulkinnalla laajentaa. Maksuohjelman poistaminen kokonaan ja viiden vuoden maksuohjelma tulisi kyseeseen vain tilanteissa, joissa velkojille ei kerry lainkaan suorituksia velallisen ennakoitavissa olevista tuloista eikä varallisuudesta. Vain ja ainoastaan silloin, kun velallisella ei ole maksuvaraa eikä rahaksi muutettavaa varallisuutta, maksuohjelmassa ei määrätä velkojille tehtävistä suorituksista. Tapauksessa velallisella kuitenkin oli ennakoitavissa olevaa ja rahaksi muutettavissa olevaa varallisuutta. Lisäksi A oli määrätty maksuohjelmassa realisoimaan kuolinpesäosuudet ja tilittämään varat velkojille. A:n maksuvelvollisuutta ei oltu siten poistettu kokonaan eikä ollut perusteita määrätä viiden vuoden maksuohjelmasta. Hovioikeuden päätös muutettiin.
Ratkaisulla Korkein oikeus linjasi, että myös tulevat ja ennakoitavissa olevat varat tulee huomioida henkilön maksuvarassa. Viiden vuoden maksuohjelma on hyvin poikkeuksellinen kolmen vuoden pääsääntöön nähden ja sitä voidaan käyttää vain tilanteissa, joissa velkojilla ei kerry lainkaan suorituksia velallisen tuloista tai varallisuudesta. Viiden vuoden maksuohjelmassa velkojan maksunsaanti jää kokonaan sen mahdollisuuden varaan, että velallisen maksukyky viiden vuoden maksuohjelman aikana paranisi ja velkoja voisi saada maksuja veloilleen velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden kautta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa