» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2011:9 oli kysymys velkajärjestelyyn vaadittavista painavista syistä siitä huolimatta, että maksuvelvollisuus oli huomattavalta osalta aiheutunut talousrikollisuudesta. A oli velkaantunut pääosin 1990-luvulla päättyneen yritystoiminnan seurauksena. Hänet oli lisäksi vuonna 2005 tuomittu rangaistukseen ja korvausvelvollisuuteen vuosina 1995 - 1997 mainitussa yritystoiminnassa tapahtuneiden rikosten johdosta. Yritystoiminnan päättymisen jälkeen A oli hankkinut uuden ammatin.
A pyysi pääsyä velkajärjestelyyn käräjäoikeudessa vuoden 2008 lopulla. A:lla oli velkoja noin miljoona euroa ja maksuvaraa hänellä oli vain noin 75 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeus katsoi, että velkajärjestelylle oli velkajärjestelylain mukainen este rikosperusteisten velkojen vuoksi. Velkajärjestely on mahdollista silti lain mukaan tietyissä tilanteissa tällöinkin myöntää. Käräjäoikeus punnitsi asiaa eri kanteilta ja päätyi hakemuksen hylkäämiseen.
Hovioikeus katsoi, että velkajärjestelyn myöntämisen puolesta puhui velkaantumisesta kulunut huomattavan pitkä aika. Myöntämistä puolsi myös A:n ikä ja ansaintakyky, sillä oli selvää, että A ei hyvin todennäköisesti pystyisi maksamaan velkojansa takaisin. Myöntämistä puolsi myös se, että velkajärjestelyllä olisi huomattava merkitys A:lle ja velkojilla sillä olisi lähinnä maksumoraalisista ja lainkuuliaisuuteen liittyvistä syistä ottaen huomioon, että saatava oli rikokseen perustuva. Kuitenkin puoltavista seikoista huolimatta hovioikeus katsoi, että rikokseen perustuva maksuvelvollisuus oli niin merkittävä, että se esti velkajärjestelyn myöntämisen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden lopputulosta.
Korkeimman oikeuden mukaan asiassa on kysymys siitä, muodostavatko tässä hakemuksessa esitetyt seikat velkajärjestelylain 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä velkajärjestelyn myöntämiselle. Korkein oikeus pohti asiaa paljolti samoilta kohdin, kuin hovioikeuskin. Korkeimman oikeuden mukaan A ei ole laiminlyönyt sitä, mitä häneltä on voitu kohtuudella vaatia vaikka hän onkin hieman velkaantunut lisää 2000-luvulla. Velkajärjestelyn merkitys olisi huomattava A:lle ja velkojille merkitystä sillä ei juuri olisi. A:n asennoituminen velkojen maksuun on Korkeimman oikeuden mukaan ollut asianmukainen. Velkajärjestelyn kielteiset vaikutukset kohdistuisivat lähinnä valtioon Verohallinnon ollessa suurin velkoja. A on jo iäkäs ja hänellä on hyvin rajalliset mahdollisuudet parantaa maksukykyään.
Vaikka rikoksen perusteella maksettava velka onkin painava peruste velkajärjestelyn myöntämistä vastaan, katsoo Korkein oikeus, että velkajärjestelyä puoltavat perusteet ovat tapauksessa niin painavia, että velkajärjestely voidaan myöntää esteestä huolimatta.
Korkein oikeus siis kumoaa hovioikeuden päätöksen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa