» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tässä tapauksessa käsitellään velkajärjestelyhakemusta, jota on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa, joka on antanut päätöksen 3.9.2001. Valitus käräjäoikeuden päätökseen toimitettiin Helsingin hovioikeuteen, joka antoi päätöksen tapaukseen 18.4.2002. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden päätös oli oikea, eikä lähtenyt muuttamaan sitä. Korkein oikeus myönsi valitusluvan asiaan. Korkein oikeus on antanut päätöksensä 12.6.2003, jossa se päätyi kumoamaan alempien oikeuden päätökset.
Tapauksessa on kyse siitä, voidaanko A laittaa velkajärjestelyyn sen vuoksi, että hänen maksuvaransa on vähäinen. Tilanteeseen vaikuttaa se, että A:n avopuolison tulot ovat väliaikaisen syyn vuoksi vähentyneet. Tilannetta lähdetään miettimään siltä kannalta, miten väliaikainen este ja avopuolison tulot vaikuttavat A:n maksuvaraan.
A laittoi vireille hakemuksen (21.6.2001), jossa hän pyytää velkajärjestelyn aloittamista.
Käräjäoikeus toteaa A:n olevan maksukyvytön. Näin ollen käräjäoikeuden mukaan velkajärjestelylle oli olemassa painavat perusteet. Käräjäoikeus otti huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrän suhteessa velallisen maksukykyyn.
Velkajärjestelyä ei voitu kuitenkaan myöntää yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkoittamasta väliaikaisesta syystä. Tämä johtui siitä, että velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kyennyt maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää. Velallisen ansaintamahdollisuudet tuli ottaa huomioon, kun arvioidaan maksuvalmiuteen vaikuttavan syyn väliaikaisuutta ja maksuvaran määrää. Lain esitöissä todetaan, että velkojen järjestely halutaan estää tilanteissa, jossa velallisen maksukyky oli jonkin muun kuin hänen omiin tuloihinsa liittyvän väliaikaisen syyn vuoksi poikkeuksellisen alhainen.
A:n tilanteessa oli otettu huomioon se, että A:n avopuolisolla ei ollut maksukykyä väliaikaisen syyn vuoksi. Avopuolison väliaikainen syy oli hänen vanhempainvapaansa. Avopuolison palattua vanhempainvapaalta maksukyky tulee parantumaan käräjäoikeuden mukaan.
A valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.
Hovioikeuden mukaan asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, jotka olisivat antaneet perustellun aiheen olettaa A:lla olevan jonkinlainen mahdollisuus parantaa omaa tulon saantiaan. A:n ansaintamahdollisuudet olivat vakiintuneet sillä tavoin, että A:n maksuvähäisyyttä ei voitu pitää hänen omien tulojensa puolesta vähäisenä.
Velkajärjestelylain mukaan arvioinnissa on otettava huomioon A:n avopuolison taloudellinen tilanne. Hallituksen esityksen mukaan velkajärjestely saattaa estyä tilanteissa, joissa velallisen maksukyky on jonkin muun kuin hänen omiin tuloihinsa liittyvän väliaikaisen syyn vuoksi poikkeuksellisen alhainen. Tilanteessa A:n avopuolison maksuvalmius oli väliaikaisesti alhaisempi vanhempainvapaan vuoksi. Hallituksen esityksen mukaan esimerkkeinä on juurikin annettu puolison hoitovapaa, joka oikeuskirjallisuuden perusteella voitiin kattaa tarkoittavan sekä aviopuolisoa että avopuolisoa.
A:n avopuoliso oli Helsingin kaupungilla töissä. Avopuolison saamien nettotulojen määrä oli 4 818 markkaa kuukaudessa. Kuukausipalkan määrä oli 8 613 markkaa ansiotyöstä.
A ei ollut hakemuksessaan perustellut, milloin A:n avopuoliso palaa työelämään ja miten tämä vaikuttaa A:n maksuvalmiuteen. A:n maksuvalmiutta voidaan arvioida vasta sitten, kun A:n avopuoliso oli palannut työelämään ja tilanne on vakiintunut. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden päätöstä ei pidä muuttaa.
A:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että velkajärjestelyt määrätään aloitettavaksi.
Hovioikeuden päätöksessä oli lähdetty liikkeelle siitä, ettei ollut perusteita sille, että A:lla olisi mahdollisuus parantaa omaa tulotasoaan. Kysymys ei ollut, voidaanko A:n maksuvaran vähäisyyttä pitää hänen omien tulojensa perusteella vähäisenä. Kysymys on ennemmin siitä, mikä merkitys A:n avopuolison vanhempainvapaan merkitys on taloudelliseen asemaan arvioitaessa velkajärjestelylain tarkoitettua väliaikaista estettä.
Velkajärjestelylain mukaan velkajärjestelyä ei voitu myöntää, jos velallisella ei väliaikaisen syyn vuoksi ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene makuvarallaan maksamaan tavallisia velkoja vähäisenä pidettävää määrää enempää. Säännöksen mukaan velallisen ansaintamahdollisuudet on otettava huomioon arvioitaessa väliaikaisuutta ja maksuvaran määrää.
Velallisen maksuvaraan vaikuttaa avopuolison väliaikainen syy ja sen syyn tulee vaikuttaa velallisen maksuvaraan selvästi, jotta velkajärjestelylain tarkoitettu este tulisi kyseeseen. Tämä on lain esitöistä.
A:n esittämästä maksuvaralaskelmasta ilmenee, että A:n avopuolison tulot ovat tämän vanhempainvapaalla ollessakin lähes yhtä suuret kuin A:n omat tulot. Maksuvaralaskelmasta ilmenee, että avopuoliso osallistuu yhtä lailla kuin A lasten elatuksesta aiheutuviin menoihin sekä perheen muihin menoihin. Tämä siis vastaa velkajärjestelyssä noudatettavia periaatteita. Lähtökohtana laissa on, että avopuolisot vastaavat yhteisistä menoista yhtä suurin osin.
A:n avopuolison nettotulot tulevat esitetyn maksuvarasuunnitelman mukaan nousemaan avopuolison palattua työelämään. Töihin palattuaan A:n avopuolison maksuvara on parempi kuin A:n maksuvara. Avopuolison palatessa töihin ja lasten päivähoitomenoista johtuen A:n maksuvara tulee pienenemään tulevaisuudessa.
Tästä johtuen A:n avopuolison vanhempainvapaata ei tule pitää sellaisena syynä, jonka vuoksi A ei kykene suorittamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää. Korkein oikeus kumoaa käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset. Asia palautetaan Helsingin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa